Argumentatiivinen keskustelu on erityinen viestintämuoto, mutta se määritellään usein laajasti. Keskustelulla tarkoitetaan kirjallisen tai puhutun kielen sosiaalista tai julkista käyttöä tai toisin sanoen kahden tai useamman osapuolen välistä viestintää. Diskurssin yleisessä määritelmässä sovelletaan useita erilaisia keskustelutyyppejä. Näitä kutsutaan joskus myös retorisiksi muodoiksi, ja ne suorittavat erilaisia toimintoja yleisessä keskustelussa.
Vaikka monet ihmiset, jotka kuulevat sanan “argumentti”, ajattelevat kiivaan, vitriolisen konfliktin tai emotionaalisen vaihdon, sana yleensä tarkoittaa vain idean tukemista. Argumentatiivinen keskustelu retoriikkamuotona on diskurssi, joka koostuu pääasiassa yhdestä tai useammasta osapuolesta, jotka tukevat heidän ideoitaan tai mielipiteitään. Tämä on päinvastoin kuin muuntyyppinen diskurssi, mukaan lukien kerronta-, esitys- tai kuvaava diskurssi.
Monet erilaiset argumentoivat retoriikat tai diskurssit kehittyvät ja ilmenevät eri tavoin. Jotkut ovat muodollisempia, jolloin puhujat tai kirjoittajat laajentavat huolellisesti perusideaa keskeisillä tukiideoilla, jotka perustuvat usein tekniseen tutkimukseen. Muunlainen väittely voi olla laajempaa, ja se voi luottaa enemmän intuitiivisiin tai emotionaalisiin argumentteihin kuin tiettyyn tosiasianhakuun. Se sisältää myös monia erilaisia sanakirjoja ja esityksiä. Muodollisemmissa paikoissa argumentatiiviseen keskusteluun käytetty sanamuoto voi olla hyvin hienostunut ja tekninen, ja vähemmän muodollisissa tilanteissa murretta ja slängiä voidaan käyttää vapaasti.
Erilaiset kiistanalaiset keskustelut riippuvat myös suuresti niiden fyysisestä tai sosiaalisesta kontekstista. Yksi esimerkki on argumentoivan keskustelun eri sovellukset yhteiskunnan eri aloille tai sektoreille. Esimerkiksi kiistanalainen keskustelu tuomioistuimessa tai lainsäädäntöparlamentissa eroaa aivan samantyyppisestä keskustelusta yritysten hallitustiloissa. Oikeusalaan liittyvä keskustelu on jyrkästi ristiriidassa muiden alojen, joissa käytetään usein vähemmän teknistä kieltä, kanssa. Toinen asiayhteys sisältää puhujan tai kirjoittajan ja yleisön välisen suhteen, jossa jotkut esimerkit tästä keskustelusta tapahtuvat elävien ihmisten välillä huoneessa, jossa on ihmisyleisö, ja toiset tapahtuvat julkaistun työn muodossa, joka jaetaan lukijoille, kuten sanomalehdessä pääkirjoituksia ja vastaavia tekstejä.
Yleisesti ottaen tällaisen keskustelun käyttö tarjoaa lukijoille tai kuuntelijoille mahdollisuuden tarkastella erilaisia ajatuksia, joista keskustellaan. Vakuuttavat tai pakottavat argumentit tavoittavat usein tehokkaasti suuren määrän ihmisiä kohdeyleisössä. Laajalti levitetyillä väitteillä voi usein olla merkittäviä vaikutuksia suuren yleisön massipsykologiaan riippumatta siitä, mitataanko niitä vai ei. Argumenttien ja argumentoivan retoriikan tai keskustelun tarkastelu antaa myös kuuntelijoille tai lukijoille hyvän käsityksen siitä, miten tätä retorista muotoa kohdellaan tietyssä yhteiskunnassa.