Arvostusanalyysi on prosessi, jossa yhden omaisuuden arvoa verrataan toisen omaisuuserän arvoon. Sijoittamisen kannalta tämä tapahtuu yleensä siten, että yhden arvopaperin arvo arvioidaan vastaavan arvopaperin arvolla. Tätä toimintaa voidaan käyttää myös arvopaperiryhmien arvioimiseen tai jopa omaisuuserän nykyarvon vertaamiseen sen arvoon jossain vaiheessa menneisyydessä.
Arviointi -analyysin tavoitteena on arvioida käytettävissä olevat tiedot oikein ja määrittää, onko tietty omaisuuserä riittävän arvoinen sijoituksen hankkimiseksi. Arviointianalyysia käytettäessä osana yleistä prosessia tietyn arvopaperin sijoittamisen viisauden määrittämiseksi voi saada arvokkaita vihjeitä omaisuuserän todennäköisestä tulevasta liikkeestä. Analyysi voi tehdä selväksi, johtaako tämä liike sijoituskohteeseen houkuttelevaan tuottoon vai onko omaisuuserän arvo laskenut jonkin aikaa. Tästä näkökulmasta asianmukainen arvostusanalyysi auttaa sijoittajaa päättämään, pitäisikö hänen ostaa omaisuus tai luopua ideasta ja etsiä tuottoisampia sijoituksia.
Ihannetapauksessa arvostusanalyysi perustuu vankkaan mittariin, kuten hinta-voittosuhde tai P/E-suhde. Tämä on yksinkertaisesti osakkeen nykyinen hinta jaettuna arvopaperin tuottamalla tulolla. Toinen yhteinen perusta analyysille on hinta-kirjan suhde eli P/B-suhde. Tässä keskitytään vertaamaan arvopaperin liikkeeseenlaskijan kirjanpitoarvoa osakkeen nykyiseen markkinahintaan. Jotta analyysi saisi elinkelpoisia tuloksia, on välttämätöntä käyttää samaa mittaria koko prosessin ajan.
Arviointianalyysiä ohjaava ydinkysymys liittyy omaisuuden nykyarvoon. Tämä toimii lähtökohtana päätettäessä, onko investointi kannattava. Tilanteissa, joissa omaisuuserän kasvu on ollut vähäistä tai ei lainkaan, ja yleisten markkinaolosuhteiden odotetaan pysyvän samana lähitulevaisuudessa, sijoittaja ei ehkä näe juurikaan syytä hankkia sijoitusta. Toisaalta, jos pientä mutta tasaista arvonlisäystä tukee historiallinen näyttö, sijoittaja voi tarkastella nykyistä arvoa ja projisoida arvon sellaisena kuin se olisi vuoden, kahden vuoden tai viiden vuoden kuluttua nykyisestä päivämäärästä. Olettaen, että mikään talouden muutos ei uhkaa tasaista mutta pientä kasvuvauhtia, konservatiivinen sijoittaja saattaa havaita arvostusanalyysin tulosten osoittavan, että arvopaperi on oikea sisällytettäväksi salkkuun.