Asianajajien odotetaan tarjoavan päteviä lakipalveluja asiakkailleen. Jos asianajaja ei tee niin ja aiheuttaa asiakkaalleen vahinkoa, tämä voidaan katsoa asianajajan väärinkäytökseksi. Kuluttaja voi haastaa asianajajan väärästä toiminnasta. Hänen on kuitenkin todistettava tapauksensa osoittamalla, että asianajaja teki virheitä, jotka vahingoittivat häntä laillisesti. Jos esimerkiksi asianajaja ei toimita paperityötä ajoissa ja hänen asiakkaansa menettää asiansa, hänen jättämistä jättämättä voidaan pitää asianajajan väärinkäytönä.
Asianajajan väärinkäytökset voidaan jakaa muutamaan perusluokkaan, joihin kuuluvat huolimattomuus, luottamusvelvollisuuden rikkominen ja sopimuksen rikkominen. Asianajajan tekoja voidaan pitää huolimattomina, jos hän ei suorittanut tehtäviään sillä taidolla, jota keskimääräiseltä asianajajalta voisi odottaa. Jos hänen keskimääräistä huonompi suorituksensa aiheuttaa asiakkaalle vahinkoa, hänen asiakkaansa voi haastaa hänet oikeuteen asianajajan väärinkäytöksistä.
Joskus asianajajat asettavat omat etunsa asiakkaidensa tarpeiden edelle. Tätä tilannetta kutsutaan luottamusvelvollisuuden rikkomiseksi. Jos kuluttaja uskoo, että hänen asianajajansa on syrjäyttänyt intressinsä omiensa eduksi, asiakas voi syyttää asianajajaa väärinkäytöksistä.
Kun asianajaja suostuu ottamaan kantaa asiakkaan tapaukseen, molemmat tyypillisesti allekirjoittavat sopimuksen, jossa kerrotaan kunkin osapuolen velvollisuuksista, velvollisuuksista ja oikeuksista. Jos asianajaja ei täytä sopimuksessa lueteltuja tehtäviä, häntä voidaan syyttää eräästä asianajajan väärinkäytöstä, jota kutsutaan sopimusrikkomukseksi. Asiakas voi haastaa lakimiehen oikeuteen rikkomuksesta aiheutuneista vahingoista.
Näiden perustavanlaatuisten väärinkäytösten lisäksi asiakas voi myös haastaa asianajajan oikeuteen muista hänen tekemistään virheistä. Asianajaja voi esimerkiksi jättää tuomioistuimen päivämäärät väliin tai olla noudattamatta tärkeitä määräaikoja. Hän saattaa unohtaa lähettää asiakirjoja tai lähettää ne väärälle henkilölle. Nämä virheet voivat vahingoittaa asiakkaan tapausta ja antaa hänelle perusteita haastaa asianajajan väärinkäytöksiin.
Asianajaja voi myös kohdata oikeudenkäynnin asianajajan väärinkäytöksistä, jos hän ratkaisee asian hankkimatta ensin asiakkaan lupaa. Lisäksi jos asianajaja voittaa tapauksen, maksaa asiakkaalleen omalta tililtään ja sekki pomppii, tämä voi myös laskea väärinkäytökseksi. Asianajajaa voidaan jopa syyttää väärinkäytöksistä sen jälkeen, kun hän ei ole vastannut asiakaspuheluihin tai jättänyt vastaamatta muihin yhteydenottoyrityksiin pitkään aikaan.