Avioliiton teologia on selitys avioliiton merkityksistä ja seurauksista tietyn uskonnon teologisten opien mukaisesti. Avioliiton teologiset käsitykset ovat yleensä peräisin jonkinlaisesta yhdistelmästä kyseisen uskonnon pyhistä teksteistä ja perinteistä. Joissakin tapauksissa eri uskontojen hallintoelimet voivat myös antaa lausuntoja avioliiton teologiasta, joista tulee osa näiden uskontojen perinteitä. Teologia voi sisältää päätöksiä ja kuvauksia siitä, kenen kanssa voi mennä naimisiin, miten toimia avioliitossa ja mitä avioliitolle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joskus nämä teologiset näkemykset eivät vastaa avioliiton oikeudellisia näkemyksiä, mikä luo jännitettä lain ja uskonnon välille.
Yksi tietyn uskonnollisen teologian tärkeimmistä huolenaiheista on antaa metafyysinen käsitys siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset menevät naimisiin. Fyysisesti asianosaiset yksinkertaisesti lupaavat olla yhdessä ja olla uskollisia toisilleen, mikä antaa tiettyjä oikeudellisia etuja ja velvollisuuksia. Avioliiton teologiset vaikutukset ovat kuitenkin usein paljon merkittävämpiä. Erityinen avioliiton teologia voi pitää avioliittoa rikkomattomana sitoumuksena koko elämän ja joissakin tapauksissa kuoleman jälkeen. Avioliitto voidaan nähdä edustuksena ja arvostuksena jonkin jumaluuden rakkaudesta, joka on koettu kahden ihmisen särkymättömän ykseyden kautta, yhdistäen olennaisesti ihmisen ja jumalallisen.
Ei ole harvinaista, että avioliiton teologia on joissakin kohdissa eri mieltä avioliiton oikeudellisesta ymmärryksestä ja käytännöstä. Esimerkiksi katolisessa kirkossa avioliittoa ei pidetä pätevänä paitsi silloin, kun se suoritetaan kirkon sakramenttisen avioliiton kautta. Lisäksi laillinen avioero ei ole mahdollista katolisessa kirkossa. Katolisessa avioliiton teologiassa miehen ja hänen vaimonsa hengellistä yhteyttä pidetään rikkomattomana. Ainoa tapa turvata ”avioero” katolisessa kirkossa on osoittaa, että jostain syystä avioliitto ei ole koskaan tapahtunut oikein.
Yleisesti ottaen avioliiton teologia ehdottaa tai sisältää nimenomaisesti joukon avioliittoon liittyviä käyttäytymismalleja, jotka ovat sopivia tai eivät ole sopivia. Avioliiton teologia voi esimerkiksi kieltää tämän uskonnon jäseniä menemästä naimisiin henkilöiden kanssa, jotka noudattavat muita uskomusjärjestelmiä. On myös tavallista, että avioliiton teologia sisältää erityisiä seksuaalista käyttäytymistä, puolison kohtelua sekä lasten synnyttämistä ja kasvattamista koskevia sääntöjä. Tällaisten teologisten sääntöjen noudattamatta jättämistä voidaan pitää jonkin verran sopimattomana tai jopa syntisenä ja loukkaavana.