Baha’i-uskonto on suhteellisen uusi uskonto. Sen perusti Bahá’u’lláh, itsensä julistautunut profeetta, 19-luvun lopussa. Baha’i-uskon nykyinen hallintoelin on Haifassa, Israelissa. Alle kuusi miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa harjoittaa bahá’ita, ja eniten seuraajia on Intiassa (2.2 miljoonaa) ja Iranissa (350,000 XNUMX).
Baha’i-opintojen perustavanlaatuinen uskomus on yhtenäisyys kaikkialla maailmassa, joka sisältää uskontojen, yhteiskunnan ja ihmiskunnan harmonian. Baha’it uskovat yhteen, kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jolla on monia ilmentymiä, jotka johtavat moniin vakiintuneisiin uskontoihin maailmassa. Vaikka jokaisella uskonnolla on erilainen käsitys Jumalasta, bahá’i-usko tukee tätä lähinnä kulttuuristen erojen vuoksi. Baha’ilaisille Jumala on yksi, ja kaikki maailman suurimmat uskonnot ovat yhtä uskoa.
Baha’i-usko keskittyy sosiaalisiin ja eettisiin kysymyksiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon, kaikenlaisten ennakkoluulojen poistamiseen, yleisen pakollisen koulutuksen tarpeeseen sekä vaurauden ja köyhyyden äärimmäisyyksien poistamiseen. Baha’i-uskon mystiset opetukset perustuvat hyödyllisten hyveiden hankkimiseen ja hengelliseen kehittymiseen, mikä puolestaan auttaa sivilisaation edistymistä. Vaikka tekstien tutkiminen ja rukous ovat osa bahá’i-uskoa, hyödyllisen työn suorittamista jokapäiväisessä elämässä pidetään korkeampana palvonnan muotona.
Baha’i-opetuksen mukaan kerjääminen ja askeesi ovat kiellettyjä. Uhkapeliä, juomista ja juoruja tulee myös välttää. Vaikka bahá’i-usko opettaa, että seksuaalinen ilmaisu on hyväksyttävää vain miehen ja naisen avioliitossa, avoimesti homoseksuaaleja ei estetä astumasta uskontoon. Yleissääntönä on, että bahá’it eivät puutu muiden jäsenten yksityiselämään, ja yksityisyyttä kunnioitetaan suuresti. Vaikka bahá’i-uskossa ei ole nimitettyä papistoa, harjoittajat valitsevat omat yhdeksän hengen hengelliset kokoonpanonsa hoitamaan uskon asioita paikallisella ja kansallisella tasolla. Bahailaisia vainotaan islamistisissa maissa, erityisesti Iranissa, mikä sai YK:n ihmisoikeustoimikunnan antamaan lausunnon, jossa ilmaisi huolensa bahá’i-uskon jäsenten turvallisuudesta maailmanlaajuisesti.