Baselining on tekniikka, jota tietokoneverkon ylläpitäjät käyttävät tietyn ajanjakson aikana kertyneen datan analysointiin. Perustiedot kerätään säännöllisesti, jotta verkon suorituskyky voidaan arvioida oikein. Tietokokoelmia käytetään sitten referenssinä reaaliaikaisessa seurannassa ja arvioinnissa. Vaikka käsite saattaa tuntua yksinkertaiselta, se muistuttaa enemmän jäävuorta, jossa pinnan alla on suurempi monimutkaisuus.
Perusviivauksen voi olla helppo sekoittaa muihin verkonhallinta- ja arviointitekniikoihin. Usein se voidaan sekoittaa suorituskyvyn hallintaan, jota käytetään enemmän jatkuvassa suunnittelussa. Koska suorituskyvyn hallinta on jatkuva prosessi, se käyttää lähtötilanteen tietojen keräämistä viitteenä. Suuntauksia, jotka ilmenevät ajan mittaan, analysoimalla perusviivoja, käytetään suorituskyvyn hallinnassa oikean päätöksenteon kannalta, kun harkitaan mahdollisia muutoksia verkkoon. Totuus on, että perusviivojen tietoja käytetään myös useissa muissa verkonhallinnan osa-alueilla suorituskyvyn hallinnan lisäksi, mukaan lukien palvelutasoanalyysi ja vikasietoisuuden arvioinnit.
Verkon ylläpitäjät, jotka pitävät tekniikkaa liian aikaa vievänä, voivat tehdä yleisen virheen perusviivauksessa. Huonosti rakennetussa perustasossa tietojen kerääminen voi olla aivan liian yleistä, mikä ei voi tarjota tarkkaa resurssia mittausten mittaamiseen. Ilman riittävän yksityiskohtaista keskittymistä on vaikeaa rajata, mitä ongelma -alueita on parannettava. Yksinkertaisesti laskemalla joukko keskiarvoja kysymällä kuinka nopea verkko oli joka viikko, se ei edes naarmuta pintaa.
Kun vähän suunnittelua on tehty, todelliset mittarit on kerättävä. Peruslinjan laajuudesta tai sen yleisestä tavoitteesta riippuen voidaan kerätä erilaisia tietoja ja ne voivat kuluttaa suuren määrän tallennustilaa lyhyessä ajassa. Esimerkiksi suorituskyvynhallinnan arvioinnin tapauksessa data voi sisältää viiveen ja kaistanleveyden, joita käytetään tietyllä runkoreitittimellä tai haarareitittimien joukolla. Mittaukset tarjoavat sitten perusviivat, joita voidaan käyttää verkon kasvun suunnittelussa. Myös levylle kerättyjen tietojen koosta voi tulla erittäin suuri, kun otetaan huomioon muutaman kilobitin tiedon kerääminen muutaman minuutin välein viikkojen aikana useilla laitteilla ja käyttöliittymillä.
Kun kaikki tiedot on kerätty ja järjestetty, niitä on seurattava ja arvioitava. Joissakin tilanteissa, joissa perusviivausta käytetään esimerkiksi kapasiteetin suunnitteluun, raportteja luodaan määräajoin vertaamalla historiallisia tietoja johonkin mittausjaksoon. Tällaiset raportit voivat antaa selkeän kuvan siitä, milloin ja missä verkon päivitykset tulisi tehdä. On myös mahdollista, että perusviivat arvioidaan jatkuvasti reaaliajassa ja hälytykset annetaan, kun ennalta määritetty kynnys on ylitetty. Näissä tapauksissa verkonvalvojalle voidaan antaa välitön ilmoitus ongelmasta, joka ilmenee missä tahansa verkon paikassa.