Bazukoka on kannettava ase, joka ammutaan olkapäästä. Bazookas kehitettiin toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain armeijan toimesta, jolloin niitä käytettiin tuhoisassa vaikutuksessa saksalaisia panssarivaunuja vastaan. Muut voimat ottivat tekniikan käyttöön toisen maailmansodan aikana, ja aseista tuli varsin kuuluisia, koska ne käyttivät paljon huomiota tämän konfliktin aikana. Bazookoja käytettiin myös Korean sodan aikana, mutta Vietnamin sodan jälkeen ne oli korvattu tarkemmilla, kevyemmillä aseilla, joita oli helpompi käsitellä.
Armeijan terminologiassa bazooka on M9A1 -raketinheitin. Ase on pitkän putken muodossa, joka on suunniteltu majoittamaan säiliön lävistävä raketti. Sotilas pitää asetta olkapäällään ampuakseen sen. Bazookat ovat tehokkaita vain lyhyellä kantamalla, ja niiden tarkkuus on myös melko heikko. Lyhyen kantaman käyttö yleensä korjaa tämän ongelman.
Slangitermi “bazooka” on luultavasti peräisin samannimisestä soittimesta. Instrumentin on kehittänyt Bob Burns, koomikko, joka lähetettiin laajalti 1930 -luvulla. Burnsin basooka oli raaka sarvi, joka oli valmistettu erilaisista putkista; nimi saattoi olla viittaus instrumenttiin, joka tunnetaan nimellä kazoo. Amerikkalaiset sotilaat olisivat olleet hyvin perehtyneitä basokaan radiolähetyksistä, ja he todennäköisesti omaksuivat termin hellästi aseilleen.
Ennen panssaroitujen aseiden kehittämistä panssaroidut säiliöt olivat olennaisesti läpäisemättömiä, ja ne tekivät paljon vahinkoa taistelukentällä. Tankkeissa olevat sotilaat voisivat ampua halutessaan vihollisjoukkoja puskutellen linjojensa läpi, ja tehokas hyökkäys säiliötä vastaan liittyi riittävän lähelle kranaatin laukaisemiseen tai miehistön ampumiseen. Säiliön lävistäviä raketteja voitaisiin käyttää etäisyydeltä ainakin rappeuttamaan säiliötä, ellei sitä poistettaisi kokonaan käytöstä, ja basookat olivat epäilemättä suosittuja sotilaiden keskuudessa.
Useita versioita bazooka kehitettiin, mukaan lukien super bazooka, versio, joka kantoi enemmän tulivoimaa. Näitä aseita käytettiin varsin menestyksekkäästi Vietnamin sodan alkaessa, jolloin kevyt panssarintorjunta-ase kehitettiin. Kevyet panssarintorjunta-aseet ovat itsenäisiä, mikä tarkoittaa, että ne ammutaan kerran ja heitetään pois. Näitä aseita on helppo käyttää, ja useat sotatarvikeyritykset ympäri maailmaa tuottavat useita muunnelmia eri armeijoiden tarpeisiin.