Binswangerin tauti, joka tunnetaan myös nimellä subkortikaalinen leukoenkefalopatia, on eräänlainen dementia, joka voi aiheuttaa muutoksia muistissa ja kognitiossa sekä vaikuttaa merkittävästi mielialaan. Ehto tunnistettiin ensimmäisen kerran Otto Binswangerin vuonna 1894, ja sitä kuvattiin ensimmäisen kerran Binswangerin taudiksi 20 -luvun alussa. Koska sairaus muistuttaa voimakkaasti Alzheimerin tautia, sitä on joskus vaikea diagnosoida.
Binswangerin taudin perimmäinen syy liittyy vaurioiden kehittymiseen valkoisessa aivoaineessa. Yksi taudin varhaisimmista ilmenemismuodoista on muutos kyvyssä muistaa tietoja, jotka yleensä tulevat yksilölle helposti. Kun tila pahenee, muistin menetys korostuu. Myös yksilön yleiset kognitiiviset taidot alkavat heiketä, ja äkilliset mielialan muutokset ovat yleisiä.
Ajan myötä yksilön kyky liikkua vapaasti heikkenee. Ei ole harvinaista, että Binswangerin taudista kärsivät ihmiset alkavat liikkua paljon hitaammin. Olkapäät voivat alkaa romahtaa. Kaatuminen ja putoaminen yleistyvät. Joillakin potilailla voi alkaa esiintyä epilepsiaa muistuttavia kohtauksia sekä kyvyttömyys hallita virtsarakkoa.
Vaikka Binswangerin taudin esiintymistä on vaikea diagnosoida, se ei ole mahdotonta. CT -skannauksen ja magneettikuvauksen avulla on mahdollista havaita vaurioita valkoisessa aivoaineessa. Testit voivat usein myös havaita tilan oireita, kuten laajentuneita kammioita. Kuitenkin, koska Alzheimerin tauti vaikuttaa myös valkoiseen aivoaineeseen, testitulosten tarkkaan tarkastelu on avain tarkan diagnoosin tekemiseen.
Binswangerin taudin hoidossa ei ole tunnettuja keinoja sairauden parantamiseksi. Sen sijaan painopiste on usein löytää tapoja hoitaa ja hallita potilaan ilmentämiä erityisiä oireita. Tähän voi kuulua lääkityksen käyttö masennuksen ja korkean tai matalan verenpaineen hoitoon sekä fysioterapian käyttö luottamuksen palauttamiseen. Ihmiset, jotka kärsivät tästä tilasta, voivat myös huomata, että kepin tai kävelijän käyttäminen helpottaa liikkumista ilman kaatumisen pelkoa.
Vaikka monet lääketieteen ammattilaiset tunnustavat Binswangerin taudin erityiseksi fyysiseksi tilaksi, toiset eivät ole niin varmoja. Epäily johtuu siitä, että Otto Binswanger teki johtopäätöksensä aivojen makroskooppisen tutkimuksen tulosten perusteella ilman perusteellisempaa tutkimusta. Tästä syystä jotkut terveysalan asiantuntijat ajattelevat, että Binswangerin tautia kuvataan tarkemmin Alzheimerin taudin osajoukkoksi eikä omaksi sairaudekseen.