Biopsykososiaalinen malli on menetelmä terveyden ja sairauden ymmärtämiseksi biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Biopsykososiaalisen mallin periaatteen mukaan kaikki terveyteen liittyvät asiat ovat näiden kolmen tekijän monimutkaisen vuorovaikutuksen tuotteita. Malli on sekä arvostettu että arvostettu lääketieteellisissä piireissä. Maallikon termein biospykososiaalinen malli tunnetaan mielen ja kehon yhteytenä.
Vuonna 1977 amerikkalainen psykiatri George Engel kehitti ensimmäisen biopsykososiaalisen mallin. Engel pyrki ymmärtämään kaikki näkökohdat, jotka johtivat tiettyjen lääketieteellisten tilojen kehittymiseen tarjotakseen korkeatasoista hoitoa. Selittäessään biopsykososiaalista mallia Engel korosti hoidon eri puolia: potilas; potilaan sosiaalinen konteksti; ja keinot sairauksien hoitamiseksi, nimittäin lääkärit ja laajempi terveydenhuoltojärjestelmä.
Biologinen vaikutus on avainasemassa biopsykososiaalisessa eli BPS -mallissa. Tässä mallin osassa tunnistetaan ja tutkitaan sairauden fysiologisia syitä. BPS -mallin taustalla olevat teoriat pitävät kuitenkin biologisia tekijöitä vain yhtenä osana sairautta, eikä yksikään sairaus ilmene pelkästään fysiologisista syistä. Sen on toimittava yhdessä muiden ratkaisevien ominaisuuksien kanssa.
Psykologinen vaikutus on toinen näistä pääpiirteistä. Mallin tämän näkökohdan mukaan terveydenhuollon tarjoaja etsii taustalla olevia psykologisia ongelmia, jotka vaikuttivat potilaan tilan kehittymiseen. On olemassa erilaisia psykologisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa sairauteen, mukaan lukien masennus, negatiiviset ajattelumallit ja itsekontrollin puute.
BPS -mallin sosiaalisen vaikuttamisen näkökulmassa tarkastellaan sairautta sosiologisesta näkökulmasta. Engel päättelee, että taloudellisella asemalla, uskonnolla ja jopa tekniikalla olevilla näkökohdilla voi olla keskeinen rooli tautien luomisessa. Henkilökohtaisilla uskomusjärjestelmillä uskotaan myös olevan suuri merkitys sairauden kehittymisessä.
BPS -malli on saanut kiitosta ja kritiikkiä. Tuet omaksuvat mielen ja kehon välisen yhteyden käsitteen, ja tämän ajatuksen suosio on kasvanut ja muodostanut perustan kaikelle harjoitusohjelmista itseoppaakirjoihin. Vastustajat kuitenkin pitävät BPS -mallia puutteellisena ja viallisena. He mainitsevat mallin keinona heikentää potilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja saada heidät tuntemaan, ettei heillä ole sananvaltaa sairaudestaan tai sen hoidosta. Vastustajat väittävät myös, että BPS -malli tekee tieteettömiä eroja biologisten ja psykologisten tekijöiden välillä.