Blefariitti on silmäluomen tulehdus. Sekä ihmisille että eläimille voi kehittyä tämä turvotus, ja eläimillä se ilmenee yleensä silmäluomen kouristuksilla, hiustenlähtöllä silmien lähellä ja punaisilla, turvonneilla silmillä.
Blefariitin syitä on monia. Se liittyy yleensä sidekalvotulehdukseen, joka tunnetaan myös nimellä “vaaleanpunainen silmä” tai “punasilmäisyys”. Sidekalvotulehduksessa sidekalvot tai silmien valkoiset osat tulehtuvat. Tämä tila on erittäin tarttuva.
On olemassa useita erilaisia blefariittityyppejä, mukaan lukien loinen, aurinko ja allerginen. Parasiittista blefariittia nähdään melko yleisesti koirilla, joilla on karva. Hiustenlähtö liittyy yleensä tähän tyyppiin, ja eläinlääkäri voi diagnosoida tilan ihonäytteellä.
Aurinkoista blefariittia voi esiintyä eläimillä, joilla ei ole melaniinia silmäluomissa. Melaniini on pigmentti, joka lisää ihon väriä. Niillä, joilla ei ole väriä tai joilla on hyvin vähän väriä ihossaan, sanotaan olevan albinismi. Iho ilman normaalia melaniinitasoa on erittäin herkkä auringonvalolle ja altis tulehduksille.
Allerginen blefariitti voi liittyä lääkkeisiin, koska useimmat eläinten allergiat osoittavat yleensä oireita iholla. Eläinlääkärille tulee ilmoittaa, jos on mahdollista, että tulehdus liittyy allergiaan, jotta lääke tai muu allergeeni voidaan välttää. Jos kroonista tulehdusta esiintyy, eläinlääkäri saattaa haluta tarkistaa kilpirauhasen vajaatoiminnan, endokriinisen sairauden.
Blefariitin oireita ovat yleensä turvonneet ja rapeat silmäluomet ja punaiset, ärtyneet silmät. Silmät voivat myös tuntua “karkeilta”, ja myös silmien vuotoa on todennäköistä. Eläinlääkäri voi määrätä antibioottivoiteen. Vuohet, joilla on entropioni, geneettinen tila, jossa silmäluomet kääntyvät ja raapivat silmän, ovat usein alttiita tulehdukselle. Eläinlääkäri voi määrätä pestä vuohen silmät natriumsulfasetamidiliuoksella muutaman kerran päivässä.