Borg-asteikko on menetelmä, jolla mitataan henkilön koettua rasitusta. Tukholman yliopiston professori Gunnar Borgin 1980-luvulla kehittämä vaaka ei vaadi laitteita, mutta se pyytää fyysistä toimintaa harrastavia arvioimaan kokemaansa rasituksen nopeudesta kevyestä rasittavaan. Asteikko mittaa rasitusta kuuden ja 20:n välillä. Rasituksen aikana henkilö ottaa käyttöön Borgin asteikon päättämällä, kuinka rasittavaa hänen toimintansa on. Asteikolla kuusi on alin taso ja 20 on korkein.
Aktiviteetin aikana henkilöä pyydetään arvioimaan rehellisesti omaa ponnistuksensa ja antamaan sille numero kuuden ja 20:n välillä. Tätä numeroa kutsutaan koetun rasituksen arvosanaksi. Kuusi edustaa henkilöä, joka ei ponnistele. Jos henkilö arvioi koetun rasituksensa väliltä seitsemän ja kahdeksan, hän ponnistelee vaatimattomasti. Yhdeksän ja 10 katsotaan erittäin kevyeksi toiminnaksi, kuten mukavaksi kävelyksi.
Kun luvut nousevat, henkilön koettu ponnistus lisääntyy. Koetun rasituksen arvosana 11 tai 12 luokitellaan kevyeksi ja on toimintaa, joka vaatii jonkin verran ponnistelua, mutta ei tarpeeksi saada henkilön hengästymään. 13-14-vuotiaana henkilö harjoittaa toimintaa, joka nopeuttaa sykettä. Kun asteikko saavuttaa 15, henkilö hengittää nopeasti ja sydän jyskyttää, ja 20:ssä työskentelee tasolla, jota ei voida ylläpitää pitkään aikaan.
Borgin asteikon tuloksen ja henkilön todellisen sykkeen välillä on korrelaatio. Henkilö voi kertoa fyysisen rasituksensa 10:llä saadakseen likimääräisen arvion todellisesta sykkeestä fyysisen toiminnan aikana. Jos henkilön koettu rasitusarvo on 15, hänen sykkeensä voidaan arvioida 150 lyöntiin minuutissa. Arvio voi vaihdella henkilön iän ja terveydentilan mukaan.
Koettu rasitus on sitä, kuinka intensiivistä ihminen uskoo kehonsa toimivan. Fyysisen toiminnan aikana henkilö kokee kohonnutta sykettä, hengitystasoa, hikoilua ja lihasten väsymistä. Seuraamalla kehon tuntemuksia fyysisen toiminnan aikana henkilö voi päättää, milloin lisätä tai vähentää intensiteettiä.
Alkuperäinen Borg Scale käyttää mittaa kuudesta 20:een, mutta toinen versio on olemassa. American College of Sports Medicinen päivitetty versio mittaa havaittua rasitusta välillä 0 ja 10. Nolla tarkoittaa, ettei koettua rasitusta ole, kun taas 10 tarkoittaa korkeinta mahdollista tasoa.