Bouvet Island on tulivuoren saari, joka sijaitsee Atlantin valtameren eteläpuolella, ja sitä pidetään usein planeetan syrjäisimpänä saarena. Saari on noin 6.4 km pitkä ja noin 4.8 km leveä. Se sijaitsee Etelä-Afrikan Hyväntoivonniemestä etelä-lounaaseen. Saaren keskellä on passiivisen tulivuoren jäätä täynnä oleva kraatteri. Erittäin ankaran ilmaston vuoksi saari voi tukea vain jäkälöitä ja sammalta. Siellä löytyy myös hylkeitä ja pingviinejä.
Pinta on lähes kokonaan jäätiköiden peitossa. Sillä ei ole satamia tai satamia, ja siksi sitä on erittäin vaikea lähestyä. Pääsyä entisestään vaikeuttavat saarta ympäröivät jyrkät kalliot, jotka voivat nousta jopa noin 1,640 sadan metrin korkeuteen. Helpoin tapa päästä saarelle on ottaa helikopteri veneestä, joka on ankkuroitu offshore -alueelle.
Jean-Baptiste Charles Bouvet de Lozier, jolle saari on nimetty, löysi sen vuonna 1739. Bouvet ei kuitenkaan merkinnyt tarkasti navigointia tai löytöä, joten oli epäselvää, oliko merivoimien komentaja löytänyt saaren vai palan mantereelta. Toiset, kuten James Cook, etsivät saarta, mutta koska Bouvetin koordinaatit tallennettiin väärin, sitä ei löytynyt uudelleen.
Vuonna 1808 James Lindsay löysi Bouvet Islandin, mutta sijainti oli niin merkittävästi erilainen kuin Bouvetin löytö, että se nimettiin uudelleen Lindsay Islandiksi ennen kuin kukaan ymmärsi, että se oli itse asiassa Bouvet Island. Vuonna 1825 Britannia esitti saaren ensimmäisen vaatimuksen nostamalla lipun ja pitämällä sitä Liverpoolin saarena. Miehityksestä tuli kuitenkin vähän.
Vuonna 1927 norjalaiset tutkimusmatkailijat saivat ensimmäistä kertaa pidemmän oleskelunsa saarella ja pysyivät lähes kuukauden. Tämä saavutus johti siihen, että Britannia luovutti saaren hallinnan Norjalle.
Valaidenpyynnin ja hylkeentoiminnan päättymisen jälkeen ihmisellä ei ole juurikaan syytä matkustaa saarelle. Norja nimitti luonnonsuojelualueeksi Bouvetin saaren yhdessä ympäröivien vesien kanssa vuonna 1971. Norja ylläpitää automatisoitua sääasemaa saarelta.
Mielenkiintoista on, että saarta käytettiin vuoden 2004 elokuvan Alien vs.Predator puitteina. Saari on myös esillä muutamissa kirjoissa, kuten A Grue of Ice ja Warhead. Huolimatta kiehtovasta historiasta ja ainutlaatuisesta topografiasta se ei ole lomakohde.