Bradykinesia on sairaus, jolle on ominaista heikentynyt liikkuvuus henkilöillä, joilla on diagnosoitu sairaus. Ehdon nimi on kirjaimellisesti käännetty “hidas liike”. Bradykinesia sekoitetaan joskus hypokinesiaan, mutta se on itse asiassa erilainen vaiva.
Henkilö, jolla on diagnosoitu bradykinesia, on yleensä jo tunnistettu jollakin useista eri sairauksista. Usein sairaus on oire, joka liittyy Parkinsonin tautiin. Koska tämä tauti vaikuttaa basaalisten ganglionien toimintaan, potilaalla voi olla suuria vaikeuksia liikkeen suorittamisessa, kun yritys on aloitettu.
Bradykinesiaprosessi on samanlainen kuin hypokinesia, mutta se käsittelee itse asiassa täysin eri tilan. Vaikka kaikki kineesin muodot liittyvät liikkeeseen, hypokinesia keskittyy vaikeisiin aloittaviin liikkeisiin. Sitä vastoin Bradykinesia liittyy liikkeen nopeuteen, kun liike on aloitettu. Yksittäinen potilas voi kokea molemmat tilanteet, joiden on vaikea aloittaa liike ja sitten myös vaikeuksia seurata liikkeen loogista päättämistä.
Sen lisäksi, että Bradykinesia liittyy läheisesti Parkinsonin tautiin, sitä voi joskus esiintyä psykoosilääkkeiden käytön vuoksi. Monien psykoosilääkkeiden rauhoittavan luonteen vuoksi potilas voi siirtyä rauhalliseen tilaan, jossa liikkeet hidastuvat huomattavasti. Pätevät lääkärit saattavat pystyä säätämään annoksia niin, että lääkkeet voivat saavuttaa halutun rauhallisen tilan aiheuttamatta epätavallisen suuria liikkumisvaikeuksia. On tärkeää huomata, että psykoosilääkkeet eivät aiheuta bradykinesiaa kaikille potilaille.
Yksi melko yleinen bradykinesian hoitomuoto on lääkkeen L-DOPA käyttö. Yleensä suun kautta annettava lääke on edeltäjä, joka muuttuu dopamiiniksi, kun pilleri on liuennut elimistöön. Eri lääkkeet yhdistävät L-DOPA: n tietyntyyppisen estävän aineen kanssa, joka ei salli konversion tapahtuvan ennen kuin lääkitys saavuttaa aivot. Tämä mahdollistaa maksimaalisen vaikutuksen Bradykinesia -tilan torjumiseksi ja voi auttaa parantamaan potilaan vastetta kaikenlaisiin kinesteettisiin ärsykkeisiin.