Bruttokäsittelymarginaali viittaa raaka -ainehyödykkeen hinnan ja sen tuottaman tulon väliseen eroon, kun se on kiillotettu valmiiseen muotoonsa. Tällainen marginaali olisi esimerkiksi öljyn hinnan ja kaasun myynnin positiivisen tuoton ero. Sijoituspiireissä sijoittajat käyttävät bruttokäsittelykatetta tilaisuutena hyödyntää hyödykkeen ja sen luomien tuotteiden hintaeroja. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että sijoittaja ostaa pitkään hyödykkeen ja myy lyhyeksi sen hienostuneessa muodossa.
Hyödykkeet ovat raaka -aineita, joista valmistetaan muita tuotteita, ja niiden markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Usein hyödykkeen markkinahinnan ja sen perusteella, kuinka paljon tuloja kyseisestä hyödykkeestä tulevista tuotteista saadaan, on eroja. Näiden kahden välinen hajonta tunnetaan bruttoprosessimarginaalina tai GPM: nä, ja se on tärkeä käsite sekä toimialoille että sijoittajille.
Useimmilla toimialoilla on omat kaavansa hyödykkeen bruttomarginaalin määrittämiseen. Esimerkiksi sähköteollisuudella on niin sanottu kipinäleveys, joka on sähkön markkinahinnan ja sähkön tuottamisen kustannusten välinen ero. Teollisuus kiinnittää huomiota tähän leviämiseen pyrkien määrittämään, mikä on paras aika sähkön tuottamiseen. Samalla tavalla halkeama leviää öljyteollisuudessa ja murskaus leviää soijapaputeollisuudessa.
Sijoittajat voivat yrittää hyödyntää bruttomarginaalia hyödyntämällä optiosopimuksia. Tyypillinen spread -asema näissä tapauksissa olisi ostaa alhainen tai ottaa pitkä positio kohdehyödykkeestä toivoen hinnan nousevan. Sijoittaja vuorostaan lainaisi optioita, joiden tarkoituksena oli myydä hyödykkeen luomaan lopputuotteeseen korkea, eli lyhyt positio, toivoen hinnan laskevan.
Tämä antaa sijoittajalle mahdollisuuden määrittää olennaisesti oman kantansa siitä, kuinka paljon tyypillisen tuotteen valmistaminen maksaa. Esimerkiksi sijoittaja, joka pelaa halkeamia öljyteollisuudessa, lyö vetoa öljynjalostamojen pyrkimyksistä tehdä työnsä hyvin. Sitä vastoin sijoittaja voi olla vastoin tällaisia vaihtoehtoja. Soijakaupan tapauksessa tämä tarkoittaisi pitkää soijaöljyn ja rehun käyttöä ja lyhyttä soijapapua, mikä luo ns. Käänteisen murskausleviämisen.