Bushin oppi on termi, jota käytetään kuvaamaan useita Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan liittyviä ideoita. Alun perin sillä tarkoitettiin ajatusta siitä, että valtiota, jossa oli terroristeja, voitaisiin kohdella samalla tavalla kuin terroristeja itseään. Myöhemmin se laajeni sisältämään muita epäsuorasti Yhdysvaltojen oikeuksia maailmanlaajuisella areenalla, mukaan lukien äärimmäisen kiistanalainen oikeus julistaa ennalta ehkäisevä sota.
Termiä Bushin oppi käytettiin presidentti Bushin ensimmäisen toimikauden alussa. Jo helmikuussa 2001 sitä käytettiin viittaamaan presidentti Bushin liikkeeseen kohti yksipuolisuutta. Bush vetäytyi Yhdysvalloista ballististen ohjusten torjuntasopimuksesta.
Varhaisen Bushin opin ydin kuitenkin muotoiltiin syyskuun 11. päivän hyökkäysten jälkeen. Presidentti Bush ilmoitti kuuluisasti: “Emme tee eroa näiden tekojen syyllistyneiden terroristien ja niiden varalta.” Tässä Bushin opin julistuksessa presidentti avasi tien Afganistanin hyökkäykselle huolimatta siitä, että Afganistanin valtiokoneisto ei ollut itse asiassa hyökännyt Yhdysvaltoja vastaan.
Bushin oppia tässä yhteydessä käytettiin myöhemmin keinona perustella Yhdysvaltojen osallistuminen Luoteis-Pakistanin osiin. Vaikka Pakistan itsessään on Yhdysvaltain liittolainen, Al Qaeda käytti tätä syrjäistä aluetta harjoitusalueena militantteille, joiden Yhdysvallat pelkäsi ryhtyvän väkivaltaisiin toimiin sen etuja vastaan.
Vuosi sen jälkeen, kun Bushin oppi esitettiin virallisesti, se kodifioitiin asiakirjaan, jonka otsikko on Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2006, asiakirjaa päivitettiin vastaamaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutoksia ja parannuksia. Nykyinen teksti, jota voidaan suurelta osin pitää Bushin opin lopullisena lausumana, kuuluu seuraavasti:
”On kestävä amerikkalainen periaate, että tämä velvollisuus velvoittaa hallituksen ennakoimaan ja torjumaan uhkia käyttämällä kaikkia kansallisen vallan osia ennen kuin uhat voivat tehdä vakavia vahinkoja. Mitä suurempi uhka, sitä suurempi on toimettomuuden vaara – ja sitä pakottavampi on ryhtyä ennakoiviin toimiin puolustautuaksemme, vaikka epävarmuutta vihollisen hyökkäyksen ajasta ja paikasta on edelleen. On vain muutamia suurempia uhkia kuin joukkotuhoaseiden terrori -isku. Ennaltaehkäistäksemme tai estääksemme vastustajamme vihamieliset teot, Yhdysvallat toimii tarvittaessa ennalta ehkäisevästi käyttäessään luontaista itsepuolustusoikeuttamme. ”
Tämän Bushin opin uudemman muotoilun voidaan nähdä sisältävän myös ajatuksen ennakoivasta sotilaallisesta toiminnasta. Sanomalla “ennen kuin uhat voivat tehdä vakavia vahinkoja”, ovi avataan sotilaallisille toimille etuja vastaan ennen kuin ne ovat hyökänneet Yhdysvaltoihin. Tämä on suhteellisen uusi käsite nykyaikaisessa sodankäynnissä, jossa perinteisesti toinen puoli hyökkää toista kansaa vastaan provosoimatta, ja sitä pidetään suurelta osin epäoikeudenmukaisena, ja tämä kansakunta voi sitten oikeudenmukaisesti kostaa.
Bushin oppi on usein ristiriidassa Reaganin opin kanssa. Reaganin oppi pyrki kohti poliittista realismia, jota usein kutsuttiin, ja sisälsi liikkeen kohti menojen vähentämistä puolustuskentällä. Vaikka Reagan halusi vahvaa sotilas- ja puolustusstrategiaa, hän puhui myös voimakkaasti rauhanjaosta ja muutti pois sotilasmenoista. Uuskonservatiivit vastustivat tuolloin Reaganin oppia voimakkaasti ja olivat vahvoja arkkitehteja ja Bushin opin tukijoita.