Canvas-työ on eräänlainen lasketun langan kirjonta, jossa lanka ommellaan auki-kankaalla. Yhdysvalloissa sitä kutsutaan usein neulapisteeksi. Perinteisessä kangasteoksessa on yhtenäiset ompeleet, jotka peittävät koko materiaalin pinnan, ja värillinen muotoilu tarjoaa visuaalisen kiinnostuksen. Muinaisia esimerkkejä vastaavista töistä on olemassa, mutta moderni kankaatyö alkoi 1800 -luvun alussa, kun uudet synteettiset väriaineet tarjosivat kirkkaita lankoja käsityöhön.
Tämän tyyppisen kirjonnan kangas on verkko, joka on muodostettu leikkaavista vaaka- ja pystysuorista säikeistä. Lanka vedetään verkon reikien läpi ja asetetaan pysty- ja vaakakierteiden leikkauspisteiden yli. Lähes kaikki kankaat ovat nykyään puuvillaa, vaikka joskus käytetään muovikangasta. Yleisin kankaan tyyli on lukittu yhteen, ja vaaka- ja pystysuorat langat on ommeltu tai kierretty yhteen jokaisessa risteyksessä. Jotkut ompelijat pitävät parempana vaihtoehtoista kangasta, valitsemalla joko mono- tai duo -kankaan, joissa ei ole toisiinsa liitettyjä risteyksiä.
Kangaslajit luokitellaan reikien lukumäärän mukaan tuumaa kohti kumpaankin suuntaan, mikä määräytyy sen mukaan, kuinka kaukana toisistaan verkon muodostavat säikeet ovat. Tämä mittaus on kankaan “mittari”. Esimerkiksi kymmenen mittarin kankaalla on 10 reikää tuumaa kohti sekä pysty- että vaakasuunnassa. Yleisimmät nykyään käytetyt kangasmittarit ovat 10, 12 ja 14.
Perinteisesti kankaaseen käytetty lanka on villaa. Käytetty vakiotyyppinen kuvakudoslanka muodostetaan kiertämällä neljä lankaa yhteen. Langat voidaan erottaa toisistaan langan pienentämiseksi tai kahden pituisia lankoja voidaan käyttää yhdessä riippuen työstettävän kankaan mittarista.
Lähes kaikki kankaalle ompelijat käyttävät työhönsä ostettua mallia. Halvimmat mallit ovat saatavilla kaavioissa, jotka käyttävät ruudukkoa edustamaan kangasta ja symboleja väreille. Painettujen kankaiden värit on sijoitettu kankaalle, johon vastaava lanka tulee ommella. Kalleimmat ja tarkimmat esileimatut kankaat on maalattu käsin tai ne on ommeltu valmiiksi vaakaompeleilla, joita kutsutaan raitiompeleiksi.
Perinteisessä kangasteoksessa lanka on ommeltu vinosti kankaan jokaiseen leikkauspisteeseen peittäen sen sileällä, tasaisella lankapinnalla. Paras ommeltekniikka tähän on korinommel, joka toimii edestakaisin kahdella rivillä vuorotellen. Basketweave -ommel peittää kankaan kokonaan ja on riittävän tukeva kestämään lopputuotteen käytön.