Kuten tietokoneen keskusprosessori tai CPU, aivot ovat ihmiskehon ohjauskeskus. Jaettu useisiin eri osiin, joita kutsutaan lohkoiksi, aivot ovat hermoston keskus, ja niillä on kyky vastaanottaa, lajitella ja jakaa arvokasta tietoa, jonka avulla keho voi reagoida asianmukaisesti. Yksi näistä segmenteistä – nimeltään pikkuaivo – on ratkaisevassa roolissa moottorin ohjauksessa, kehon kyvyssä reagoida sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin tarkasti. Tällä osalla on myös rooli kognitiivisissa tai henkisissä prosesseissa, kuten puheessa, huomiossa ja jossain määrin tunteissa.
Aivopohja sijaitsee aivojen pohjaa kohti, ja se sijaitsee suuren alueen, aivokuoren, alapuolella. Aivokuori on tärkeä osa, joka vastaa ajattelusta, kielestä ja havaintotietoisuudesta. Pikkuaivon edessä istuu osa, jota kutsutaan ponsiksi, osa aivorungosta, joka yhdistää aivot selkäytimeen, jotta aivot voivat lähettää viestejä eri kehon osiin.
Pikkuaivot muodostuvat sarjasta taitoksia, jotka on jaettu kolmeen erilliseen lohkoon: flokkulonodula, etu- ja takalehkeet. Jokainen vastaa aivotoiminnan eri osa -alueista. Pikkuaivojen etu- ja takaruohot, joita kutsutaan yhdessä spinocerebellumiksi, ovat osia, jotka vastaavat kehon liikkeiden tarkkuudesta. Pienin osa, flokulonodulalohko, vastaa tasapainosta ja kehon kyvystä tietää missä se on avaruudessa. Loukkaantumiset tällä alueella voivat aiheuttaa tasapainon ja kävelykyvyn ongelmia.
Vaikka pikkuaivo ei käynnistä kehon liikkeitä, se vaikuttaa merkittävästi sen hallintaan. Vastaanottaessaan tietoa hermostosta, aivoista ja selkäytimestä tämä aivojen osa hallitsee tarkkuutta ja koordinaatiota sekä jokaisen kehon liikkeen ajoitusta. Tällä alueella on myös keskeinen rooli motorisessa oppimisessa, kehon kyvyssä hankkia uusia liikkeitä ja sanallisia taitoja, kuten soittimen oppimista tai sujuvaa eri kieltä.
Toinen tärkeä rooli pikkuaivoissa on sen osa joissakin kognitiivisissa taidoissa, kuten keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa. Se toimii myös apuna kyvyssä oppia, ymmärtää ja kykyä käyttää kieltä monimutkaisena viestintäjärjestelmänä sekä motorisena taidona että henkisenä prosessina. Neurologit uskovat myös, että pikkuaivo osallistuu joidenkin emotionaalisten näkökohtien, kuten pelon ja nautinnon, hallintaan.