Latinalaista termiä consensus ad idem, “mielen sovinto”, käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa ihmiset ymmärtävät täysin sopimuksen ja roolinsa siinä. Konsensusta tai sopimusta sopimuksesta pidetään voimassa olevan sopimuksen välttämättömänä edellytyksenä monissa oikeusjärjestelmissä, sillä väitetään, että ihmiset, jotka eivät ole tietoisia sopimuksesta tai eivät ymmärrä sitä, eivät voi olla vastuussa sopimuksesta. Kirjallisessa sopimuksessa sopimuksen erityispiirteitä ilmaisevien lausekkeiden avulla osoitetaan, että sopimuksen kehittämisen aikana saavutettiin yksimielisyys ad idem, koska jokaisen sopimuksen allekirjoittajan olisi pitänyt lukea ja ymmärtää ehdot.
Kun ihmiset kehittävät sopimuksen, tarjousta pidennetään ja hyväksytään, ja tarjouksen ehdot määritellään. Tässä vaiheessa konsensus ad idem tulee, kun sopimuksen osapuolet keskustelevat yksityiskohdista ja yksityiskohdista ja keskittyvät sopimuksen kehittämiseen. Sopimukseen on sisällyttävä riittävä vastike, kaikkien osapuolten vaihdettava arvo ja suostumuskyky on osoitettava. Laillisuuden edellyttämä lopullinen pätevyys on itse sopimuksen laillisuus; muut ehdot voivat täyttyä, mutta jos sopimus koskee jotakin laitonta, se ei voi nousta oikeuteen.
Konsensus ad idem -käsite on ollut toisinaan kiistanalainen. Monet ihmiset eivät lue sopimuksia tarkasti allekirjoittaessaan eivätkä ymmärrä käsitteitä, joihin ne allekirjoittavat nimensä. Nämä henkilöt voivat väittää, etteivät he täysin ymmärtäneet sopimusta sen allekirjoittamisen yhteydessä, eikä heitä voida pitää vastuussa rikkomuksista. Sopimuksen allekirjoittamisen oletetaan kuitenkin myös oikeudellisessa yhteisössä osoittavan, että joku on lukenut, ymmärtänyt ja neuvotellut uudelleen epäedulliset ehdot, joten tätä puolustusta ei ehkä hyväksytä.
Sopimukseen liittyviin liiketoimiin osallistuvien henkilöiden olisi pyrittävä yhteisymmärrykseen, jotta he ymmärtäisivät, mitä heiltä odotetaan ja samalla oppivat laillisista oikeuksistaan suhteessa muihin sopimuspuoliin. Jos sopimusta on vaikea ymmärtää, asianajajalta voidaan kysyä neuvoa. Ihmiset voivat pyytää ottamaan kotiin kopiot sopimuksista tarkistettavaksi ja voivat pyytää aikaa sopimuksen ymmärtämiseen ennen allekirjoittamista. Pakottavat tilanteet, joissa ihmisiä kannustetaan allekirjoittamaan asiakirjat tarkistamatta niitä kokonaan, voivat rikkoa laillisuuden ehtoja joillakin lainkäyttöalueilla.