Jos olet uuden tietokoneen markkinoilla, sinun on ymmärrettävä suorittimen toiminta. Suoritin, joka tunnetaan myös nimellä keskusyksikkö tai prosessori, on lähinnä tietokoneen “aivot”. Ilman keskusyksikköä et voisi pelata pelejä, kirjoittaa tutkimuksia tai surffata Internetissä. Tietokoneesi olisi pohjimmiltaan erittäin kallis paperipaino.
Joskus ihmiset erehtyvät uskomaan, että tietokoneen kotelo tai runko on suoritin. Suoritin on kuitenkin tietokoneen sisäinen komponentti. Et voi nähdä sitä järjestelmän ulkopuolelta; sinun on kurkistettava sisälle ja poistettava sekä suorittimen jäähdytyselementti että tuuletin, jotta saat hyvän ilmeen.
Ensimmäiset suorittimet käytettiin 1960 -luvun alussa. Ne on räätälöity osana suurempaa tietokonetta, mikä tekee niistä kohtuuttoman kalliita. Kun insinöörit ymmärsivät, kuinka suorittimen massatuotanto, henkilökohtaisista tietokoneista tuli edullisempia keskimääräiselle amerikkalaiselle. Kun integroitu piiri otettiin käyttöön 1970 -luvun lopulla, tuli mahdolliseksi valmistaa myös pienempiä suorittimia. Tämä auttoi muuttamaan tietokoneet suurista, tilaa vievistä laitteista, jotka ottivat kokonaisia huoneita, hallittavammiksi pöytä- ja kannettaviksi.
Nykyään Intel on tunnetuin tietokoneiden suorittimien valmistaja. Riippumatta siitä, minkä tyyppinen tietokone sinulla on, suorittimesi toimii suorittamalla sarjan tallennettuja ohjeita, joita kutsutaan ohjelmiksi. Useimmat suorittimet noudattavat von Neumann -arkkitehtuuria, jonka mukaan suorittimen on haettava, purettava, suoritettava ja palautettava tiedot melko nopeasti peräkkäin.
Koska suoritin on yksi tietokoneen tärkeimmistä osista, ei pitäisi olla yllätys, että se on myös kallein. Itse asiassa, jos tietokoneesi on yli kolme vuotta vanha ja keskusyksikkösi on vaurioitunut staattisen sähkön tai muun tekijän takia, sinun kannattaa harkita päivittämistä kokonaan uuteen tietokoneeseen. Uudempi ja nopeampi suoritin tarjoaa usein tarpeeksi laskentatehoa, jotta osto olisi järkevä investointi.
Suorittimia kutsutaan joskus mikroprosessoreiksi, vaikka nämä kaksi termiä eivät ole täysin keskenään vaihdettavissa. Mikroprosessori, joka esiteltiin ensimmäisen kerran 1970 -luvulla, pienentää suorittimen sanan koon 32 bitistä 4 bittiin, jotta logiikkapiirien transistorit mahtuisivat yhteen osaan. Usein prosessorin kaikkien toimintojen suorittamiseen tarvitaan useampi kuin yksi mikroprosessori. Mikroprosessoreita käytetään myös yleisesti matkapuhelimissa, autoissa ja lasten elektronisissa leluissa.