Dantien on käsite, joka esiintyy usein Aasian filosofiassa, lääketieteessä ja taistelulajeissa. Dantien on kehon painopiste ja teoriassa qin eli elämänvoiman varastointikeskus. Se sijaitsee aivan napan alapuolella ja takana, vaikka jotkut perinteet viittaavat siihen, että vartalolla on itse asiassa kolme dantien -pistettä, navassa, sydämessä ja otsassa. Opiskelijat kursseilla, jotka käsittelevät perinteistä kiinalaista filosofiaa, kuten qi gong -kursseja, tutustuvat usein dantien -käsitteeseen varhaisessa vaiheessa.
Saatat myös nähdä dantienin kirjoitettuna dan tien, dantian, tan t’ien tai niin edelleen, koska kiinalaisten merkkien romanisointi on usein erittäin epätäydellistä. Termi tarkoittaa “punaista kenttää”, ja monet ihmiset visualisoivat dantienin fyysiseksi energiakenttään kehon pisteen lisäksi. Dantienia pidetään joskus kehon energiapallona, jota voidaan manipuloida tai säätää.
Filosofian lisäksi vatsa on hyvin lähellä ihmiskehon painopistettä, ja kuten urheilijat tietävät, painopisteen käytön oppiminen voi auttaa tuottamaan enemmän voimaa. Painopisteen tunteminen ja sen laskeminen vatsaan voi myös parantaa tasapainoa, mikä on hyödyllistä urheilijoille, kuten nyrkkeilijöille ja miekkailijoille, koska se voi estää putoamisen, kun kehoa laajennetaan hyökkäyksessä. Dantien -käsite on siksi erittäin tärkeä taistelulajeissa, ja ohjaajat kannustavat opiskelijoita keskittämään energiansa dantieniin saadakseen voimakkaampia iskuja ja tasapainoa.
Dantienia voi ilmaantua monenlaisissa yhteyksissä. Meditaatiossa ihmisiä voidaan kannustaa hengittämään syvälle dantieniinsa ja keskittymään mielensä sen sisältämään energiaan. Dantienia käytetään myös perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Joidenkin käytäntöjen, kuten qi gongin, on tarkoitus parantaa energian virtausta ja vahvistaa dantien, kammioenergiaa myöhempää käyttöä varten.
Ajatus alavatsasta elämänvoiman ja energian istuimena on tuskin ainutlaatuinen Aasiassa. Tällä kehon osalla on voimakas symboliikka monissa kulttuureissa, ja sitä esiintyy monissa perinteisissä lääketieteellisissä käytännöissä ja urheilulajeissa, vaikka sitä ei aina voida määritellä nimenomaisesti henkisen energian voimanlähteeksi länsimaisessa yleisurheilussa.