Diktio on valitut sanat ja käytettävän kielen persoonallisuus suhteessa tilanteeseen. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että oikeaa sanakirjaa ei ole, koska se riippuu tilanteesta, kontekstista ja kielen tarkoituksesta. Sanan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus perustuvat yleensä sanan todelliseen ulkonäköön, sen kuulostamiseen ja merkitykseen. Jokainen sana antaa oman luonteensa, joka voi muotoilla lauseen.
Puhuessaan henkilö saattaa huomata, että vaikka hän haluaa välittää saman merkityksen eri ihmisille, erilainen muotoilu sopii paremmin jokaiselle yleisölle. Ammattimaisemmissa olosuhteissa asialliset ja objektiiviset sanat saattavat olla parempia, kun taas tunteellisemmat ja subjektiivisemmat sanat sopivat paremmin puhuttaessa ystäville ja perheelle. Kun puhetta pidetään, tarkoituksellisesti liioiteltu tai liioiteltu kohta sanavalinnalla voi vaikuttaa syvästi. Lapset saattavat mieluummin käyttää kuvaavia ja aistillisia sanoja. Usein proosassa ja romaaneissa voidaan käyttää erilaisia sanakirjoja eri persoonallisuustyyppien välittämiseksi jokaiselle hahmolle.
Vaikka yleinen uskomus on, että väärää sanakirjaa ei ole, monet uskovat, että on olemassa ohjeita, joita tulisi noudattaa parhaan sanan valitsemisessa. Abstraktit ja pitkät sanastosanat ovat yleensä tarpeettomia, ja konkreettiset ja aistilliset sanat ovat sen sijaan houkuttelevampia. Aiheeseen liittyviä sanoja on lähes aina saatavilla. Esimerkiksi “John käveli kouluun” sijaan lause “John limpisi Washington High Schooliin” on parempi. Adjektiivien ja adverbien käyttö on yleensä tehotonta. Esimerkiksi sanonta “Sally käveli luottavaisesti ja ylpeänä kadulla” ei toimi yhtä hyvin kuin sanonta: “Sally käveli kadulla.”
Runossa sanakirja pitää sanojen valinnan lisäksi myös sanojen järjestystä tärkeänä sävyn ja kerrosten asettamiseksi runoon. Runossa käytetyt tarkat sanat voivat myös muokata runon tunnelmaa ja monimutkaisuutta. Tietyt kohteet lisätään tarkoituksella tai jätetään pois ja asetetaan tiettyihin tilauksiin tarkan merkityksen ja sävyn välittämiseksi. Runoutta käytettäessä tiettyjen tai konkreettisten sanojen ja lauseiden käyttäminen ei ole niin tärkeää. Itse asiassa monet runoilijat käyttävät suuren osan ajastaan tutkiessaan ja valitsemalla oikeat sanat ja sanojen järjestyksen ennen kuin he todella alkavat kirjoittaa.