Diskurssianalyysi on tapa arvioida kielenkäyttöä, ja kun tätä prosessia käytetään psykologisten aiheiden tutkimiseen, sitä kutsutaan diskursiiviseksi psykologiaksi (DP). Tästä näkökulmasta psykologian näkökohtia, kuten asennetta ja muistia, tutkitaan tietoisesti ja ymmärretään vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Professorit Jonathan Potter ja Derek Edwards loivat sen 1990 -luvulla, ja se on ollut kiistanalainen aihe, koska jotkut sen ehdotuksista ovat ristiriidassa monien nykyaikaisten psykologien hyväksymien ehdotusten kanssa.
Diskursiivinen psykologia olettaa, että taustalla olevat psykologiset ilmiöt eivät paljastu vuorovaikutuksen kautta. Nämä ongelmat ovat sen sijaan vuorovaikutuksen kannalta. Vuorovaikutus on luonnostaan sosiaalisesti suuntautunut, joten keskusteluja käsitellään keinoina liikkua sosiaalisen maailman läpi. Toisin kuin perinteinen psykologia, keskustelut eivät välttämättä osoita yksilön henkistä tilaa tuolloin.
Yksilön itse sanomat sanat eivät ole ainoita vihjeitä, joita DP: ssä analysoidaan. Intonaatiot puheessa, eleissä ja muissa ei -sanallisissa vihjeissä ovat kaikki tärkeitä keskustelun näkökohtia, joita analysoidaan ja tulkitaan. Jopa puhujan ja lausunnon kohteen tai puhujan ja kuuntelijan välinen suhde voi vaikuttaa keskusteluun.
Joskus diskursiivinen psykologia keskittyy tosielämän keskusteluihin ja kielen käyttöön. Tilanteisiin voi kuulua kiistoja työpaikalla, vuorovaikutusta perheneuvonnan aikana tai keskusteluja ruokapöydän ympärillä. Esimerkiksi perheneuvonta voi keskittyä siihen, miten tietty henkilö ilmaisee perheen ongelmia tai ongelmia. Keskusteluanalyysin avulla lauseiden muotoilu voi paljastaa, miten nämä asiat on rakennettu ongelmiksi. Analyytikko voi sitten saada käsityksen siitä, kenen puhuja uskoo olevan vastuussa olemassa olevista ongelmista.
Ongelmat ja tilanteet voivat rakentaa aivan eri tavalla kaksi henkilöä tilanteessa. Lauseen muotoilu aktiivisessa verbi -aikamuodossa voi osoittaa puhujan halun tai aikomuksen. Passiivisen ajan käyttäminen saman tilanteen kuvaamiseen voi neutraloida kaikki halujen vaikutukset. Diskursiivinen psykologia pyrkii analysoimaan näitä aikomuksia rakentaakseen kysymyksiä, jotka ymmärtävät nämä tilanteet.
Diskursiivisessa psykologiassa lausunnot ovat paljon enemmän kuin pelkkä kognitiivinen esitys tapahtumista. Ne paljastavat toiminnan ja tahdonvapauden puhujan näkökulmasta. Tapahtumien selitykset on muotoiltu siten, että ne ottavat huomioon vaihtoehtoiset tulkinnat ja mahdolliset vuorovaikutukset. Lausuntojen analysointi tahdonvapauden ja asenteen kannalta voi olla varsin tärkeää esimerkiksi rikosoikeuden ja lain alalla.