DNA -profilointi on tekniikka, jossa DNA -näyte ajetaan laboratorioanalyysin avulla sen tuottamiseksi, etsimällä nimenomaan DNA: ta, joka voisi tunnistaa näytteen lähteen tai jota voidaan käyttää vertailupohjana kahden näytteen välillä. Se voi hyödyntää tuntemattoman henkilön DNA: ta tai jonkun tunnetun DNA: ta, ja sitä voidaan käyttää monin tavoin lainvalvonnasta sukututkimukseen.
Tämä tekniikka perustuu lyhyiden tandemitoistojen (STR) esiintymiseen jokaisen maapallon organismin geneettisessä koodissa. Nämä toistuvat DNA-merkkijonot eivät ole koodaavia, mikä tarkoittaa, että ne eivät edistä organismin genomin ilmentymistä, mutta ne voivat antaa arvokasta tietoa yksilöstä, koska ne ovat yleensä hyvin ainutlaatuisia. Tästä syystä DNA -profilointia kutsutaan joskus nimellä DNA -sormenjälki, viitaten ajatukseen, että tarkan vastaavuuden löytäminen kahden eri ihmisen STR: n välillä olisi useimmissa olosuhteissa hyvin harvinaista.
DNA: n erottamiseen ja kiinnostavien alueiden tarkasteluun voidaan käyttää useita tekniikoita. Yleensä DNA -profilointi perustuu vertailunäytteeseen, kuten kadonneen henkilön tunnettu DNA tai rikospaikan DNA, ja vertailunäyte otetaan kiinnostavalta henkilöltä ottelun etsimiseksi. Sitä käytetään myös joskus etsimään merkkejä siitä, että kaksi ihmistä ovat sukulaisia, koska sukulaiset voivat jakaa joitain STR: iä DNA: ssaan, vaikka lopullisen ottelun puute ei välttämättä tarkoita, etteikö kaksi ihmistä olisi sukua.
Profilointiprosessin suorittaa teknikko, joka on koulutettu toimimaan monenlaisten näytteiden kanssa ja etsimään tiettyjä alueita vertailua varten. DNA -profilointi voi myös tutkia samanlaisia alleeleja, genomin alueita, jotka koodaavat tiettyjä proteiineja, vaikka tämä prosessi voi olla vähemmän luotettava, koska monet ihmiset jakavat alleeleja.
DNA -kirjoittaminen, kuten joskus tiedetään, debytoi 1980 -luvulla, ja 1990 -luvun lopulla se oli laajalti käytössä. Prosessista syntyi myös useita väärinkäsityksiä: esimerkiksi rikosohjelmien fanit saattavat saada sellaisen vaikutelman, että DNA -profilointi voidaan tehdä minuuteissa ja että DNA -näytteiden kanssa on aina helppo työskennellä. Itse asiassa joidenkin näytteiden kanssa voi olla erittäin vaikea työskennellä, ja DNA -profilointi voi kestää viikkoja tai kuukausia, etenkin kiireisessä laboratoriossa. Prosessi ei myöskään ole täysin erehtymätön, koska näytteet voivat vahingoittua tai saastua, mikä voi johtaa vääriin negatiivisiin tai positiivisiin tuloksiin.