Osteoporoosi on luusairaus, joka vaikuttaa yli puoleen 50 -vuotiaista tai sitä vanhemmista yksilöistä, vaikka sillä on taipumus esiintyä useammin naisilla kuin miehillä. Sille on ominaista luun tiheyden asteittainen häviäminen ja luukudoksen eroosio, joka johtaa lopulta huokoisiin ja erittäin hauraisiin luihin, jotka ovat erittäin alttiita murtumille. Dowager’s Hump, joka tunnetaan myös nimellä kyphosis, on yksi monista tuskallisista tiloista, joita voi esiintyä osteoporoosin seurauksena. Se on vakava selkärangan kuoppa, joka aiheutuu selkärangan murtumasta, mikä pakottaa selkärangan itse kaartumaan eteenpäin sen kehon painon alla, jota sen on tarkoitus tukea.
Termi “alamäki” on suunniteltu kuvaamaan vanhuksen naisen edestä kallistuvaa selkärangan kaarevuutta, joka kehittyy iän myötä. Tämä kaltevuus on usein suora seuraus selkärangan nikamasta, joka on murtunut tai murskattu, mikä saa minkä tahansa murtumapisteen yläpuolella olevan nikaman kaartumaan eteenpäin. Tämäntyyppinen murtuma tunnetaan myös kiilamurtumana, pääasiassa siksi, että murtuman luonne on lopulta murskata nikamien etuosa, jättäen takaosan hieman ehjäksi. Vaikka Dowager’s Hump voi tuntua luonnolliselta tapahtumalta, joka tulee vanhuuden mukana, se on itse asiassa erittäin kivulias tila, joka voidaan välttää.
Tutkimukset osoittavat, että osteoporoosi on suurempi riski henkilöille, joiden kalsiumin saanti on ollut vuosien saatossa alle ihanteellisen. Mitä kauemmin keho kestää ilman tarvittavaa kalsiumpitoisuutta luun rakenteen ylläpitämiseksi, sitä todennäköisemmin osteoporoosin kehittymismahdollisuudet kasvavat. Koska tauti ilmenee vähitellen ajan myötä, sen puhkeaminen havaitaan tyypillisesti vasta myöhempinä elämänvuosina, joten se liittyy usein ikääntyviin tai vanhuksiin. Oikea kalsiumin saanti on siksi tärkein ehkäisyväline, jolla voidaan vähentää osteoporoosin ja sen seurauksena olevan Dowager’s Humpin kehittymisen riskiä.
Jos Dowager’s Hump on luonteeltaan vielä melko lievä eikä ole edennyt siihen pisteeseen, jossa tarvitaan lääketieteellistä apua, sitä voidaan hoitaa useilla tavoilla ja tilan vaikutuksia minimoida. Lievä luukato voidaan korjata oikeilla kalsiumlisillä, jolloin vaurioituneet nikamat voivat rakentaa sisärakenteensa uudelleen ja mahdollisesti korjata itsensä. On myös sarja harjoituksia, jotka on suunniteltu erityisesti vahvistamaan nikamamurtumia ympäröiviä lihaksia ja vähentämään vähitellen mahdollisesti esiintyvää kipua ja epämukavuutta samalla kun lisätään liikkuvuutta ja tasapainoa. .
Jos Dowager’s Hump on jo edennyt hoitokohdan ohi yksinkertaisella harjoituksella, on olemassa kaksi lääketieteellistä toimenpidettä, jotka sisältävät lääketieteellisen laadun sementin ruiskuttamisen murtuman alueelle. Ne on suunniteltu vahvistamaan vaurioituneita nikamia ja mahdollisesti kääntämään Dowager’s Humpin vaikutukset. Ei-kirurgiseen prosessiin viitataan vertebroplastyna ja se on suunniteltu tilan kohtalaiseen esiintymiseen. Se voidaan suorittaa avohoidossa vain paikallispuudutuksessa. Vakavammissa tapauksissa tarvitaan paljon suurempi määrä sementtiä, ja suositeltava hoito on toimenpiteen kirurginen versio, nimeltään kyphoblasty.