ductus venosus on sikiön erityinen verisuoni, joka vastaa 80 %:sta veren virtauksesta napalaskimosta alempaan onttolaskimoon, joka toimittaa sydämen oikean eteisen. Se auttaa toimittamaan sikiön aivoja happipitoisella verellä. Napalaskimo, joka johtaa istukasta sikiöön, eroaa suurimmasta osasta suonista, koska se kuljettaa happipitoista verta, ei happivapaata verta. Istukka on kohdun seinämään kiinnittynyt elin, joka tarjoaa ravinteita sikiölle äidin verenkierron kautta.
Noin puolet napalaskimosta tulevasta hapetetusta verestä menee ductus venosukseen, kun taas toinen puoli menee maksaan ennen siirtymistä oikeaan eteiseen. Sikiön sydämessä on myös foramen ovale, aukko oikean ja vasemman eteisen välissä. Aikuisilla oikeaan eteiseen tulevan veren täytyy virrata oikean kammion kautta keuhkoihin ennen vasempaan eteiseen siirtymistä, kun taas sikiön sydän sallii veren ohittaa keuhkot. Vasemmasta eteisestä veri tulee vasempaan kammioon, josta se pumpataan aortaan syöttääkseen muun kehon, kuten aikuisillakin.
ductus venosus on vielä auki syntymähetkellä, mutta normaalisti sulkeutuu ensimmäisen elinviikon aikana. Keskosilla sulkeminen kestää usein kauemmin. Jäännös ductus venosus on sidekudos ligamentum venosum, joka sijaitsee maksan pohjalla ja on kiinnittynyt maksan porttilaskimoon, joka tuo verta vatsaontelosta ja pernasta maksaan.
ductus venosusta, joka ei sulkeudu, kutsutaan portosysteemiseksi shuntiksi (PSS) tai maksashuntiksi. PSS saa osan suolistosta tulevasta verestä kulkeutumaan yleiseen verenkiertojärjestelmään sen sijaan, että se menee maksaan puhdistumaan myrkkyistä. Tästä syystä toksiineja, kuten ammoniakkia ja virtsahappoa, tulee verenkiertoon epätavallisen korkeina pitoisuuksina. PSS johtaa oireisiin, mukaan lukien oksentelu, painonnousu ja aivotoiminnan heikkeneminen, jotka voivat ilmetä kohtauksina, kuolaamisena ja masennuksena. Kirurginen korjaus on paras hoito PSS:lle, vaikka tilaa voidaan hoitaa myös antibiooteilla, jos leikkaus ei ole vaihtoehto.