Dynaaminen järjestelmien kehittämismenetelmä eli DSDM on yksi prosessi, jota tietokonejärjestelmien kehittäjät voivat käyttää uusien tietokonejärjestelmien luomiseen. Menetelmän nimi sisältää sanan dynaaminen, koska se on menetelmä, joka muuttuu jatkuvasti, tai se on dynaaminen lähestymistapa järjestelmien kehittämiseen. Dynaamisten järjestelmien kehittämismenetelmä koostuu viisivaiheisesta prosessista: toteutettavuus, liiketoiminta, toiminnallisen mallin iterointi, suunnittelu ja toteutus.
Dynaamisten järjestelmien kehittämismenetelmän toteutettavuusvaiheessa ongelma tai ongelma tunnistetaan. Toisin sanoen kehitettävä järjestelmä ratkaisee tai käsittelee ongelman tai ongelman, joka esitetään prosessin tässä vaiheessa. Tässä vaiheessa menetelmä tarkistaa, onko sovellusta kehitettävä Rapid Application Development (RAD) -lähestymistavalla, joka käyttää inkrementaalista prototyyppiä. Jos RAD -lähestymistapa on sopiva, dynaamisen järjestelmän kehittämismenetelmä voi jatkua liiketoimintavaiheeseen.
Menetelmän liiketoimintavaihe edellyttää järjestelmän kehitettävän liiketoiminnan vaatimusten ja järjestelmän tarjoamien tietojen vastaavuutta. Niin kauan kuin järjestelmä pystyy tarjoamaan liiketoiminnan tarpeet, järjestelmän kehittäminen voi jatkua kolmanteen vaiheeseen, joka on toimintamallin iterointivaihe.
Toimintamallin iterointivaihe käsittää järjestelmän prototyypin rakentamisen. Järjestelmän käyttäjät arvioivat sitten prototyypin varmistaakseen, että tuotettu tieto on liiketoiminnan etsimää tietoa. Kun prototyyppi on testattu, käyttäjä antaa sitten palautetta kehittäjälle tehdäkseen muutoksia tai tarvittavia muutoksia järjestelmän ulostulon säätämiseksi. Toimintamallin iterointivaihe jaetaan tyypillisesti kahteen tai kolmeen kokeiluun, kunnes järjestelmä ja kaikki siihen liittyvät ohjelmistot vastaavat vaadittuja tarpeita.
Kun malli on saatettu viimeiseen vaiheeseensa, seuraava vaihe dynaamisten järjestelmien kehittämismenetelmässä on suunnitteluvaihe. Suunnitteluvaiheessa malli suunnitellaan todelliseksi järjestelmäksi. Toisin sanoen järjestelmä ja kaikki sen kanssa käytetyt ohjelmistot viedään viimeiseen vaiheeseen.
Dynaamisten järjestelmien kehittämismenetelmän viimeinen vaihe on toteutusvaihe. Tällöin järjestelmä ja ohjelmisto testataan lopputuotteena uusien virheiden tai virheiden havaitsemiseksi, joita ei ole korjattu mallin ja suunnitteluvaiheen välillä. Kun järjestelmä on testattu, se otetaan käyttöön ja toteutetaan kokonaisuudessaan.