Echymosis on lääketieteellinen termi mustelmille, joiden halkaisija on yli sentti. Pienemmät mustelmat voidaan luokitella purppuraksi, jos niiden halkaisija on vähintään kolme millimetriä, tai petechioiksi, jos ne ovat pienempiä. Ekkymoosia voi esiintyä iholla tai limakalvoilla.
Mustelma on eräänlainen hematooma tai verikokoelma verisuonten ulkopuolella. Se on suhteellisen vähäinen sisäinen verenvuoto, joka johtuu yleensä tylpän voiman aiheuttamasta traumasta, joka saa pienet verisuonet murtumaan ihon pinnan alle. Ekkytoosi ja muut mustelmat näkyvät, kun niitä esiintyy iholla tummana täplänä. Ekymoosilla on hajanaisempi raja kuin pienemmillä mustelmilla.
Niillä, joilla on vaalea ihonväri, mustelmat näyttävät tyypillisesti violetilta tai sinisiltä muutaman päivän kuluttua vammasta ja muuttuvat sitten vihreiksi, keltaisiksi ja ruskeiksi parantuessaan. Tämä asteittainen värin muutos johtuu hematooman läsnä olevista entsyymeistä paranemisen aikana. Kun kapillaarit tai laskimot rikkoutuvat paikallisen trauman vuoksi, verta valuu ympäröivälle alueelle.
Makrofagit, valkosolut, jotka ovat vastuussa roskien puhdistamisesta, nauttivat mustelmien alueelle vuotaneita punasoluja. Tämän prosessin aikana punasolujen hemoglobiini hajoaa biliverdiiniksi, sitten bilirubiiniksi ja sitten hemosideriiniksi. Nämä erilaiset hemoglobiinin hajoamisen sivutuotteet ovat vastuussa ekkymoosin muuttuvista väreistä. Mustelma ei selviä ennen kuin hajoamisprosessi on valmis. Usein kuitenkin trauman aiheuttama kudosvaurio on parantunut hyvissä ajoin ennen hemoglobiinin hajoamista ja mustelmien häviämistä.
Ekymoosia voidaan hoitaa kotona lepoa, jäätä, kohotusta ja kipulääkkeitä vastaan. Myöhemmin paranemisprosessissa kevyistä venyttelyharjoituksista, lämmöstä tai kevyestä hieronnasta voi olla apua, kunhan ne eivät aiheuta kipua. Jos mustelma ei parane muutaman päivän kuluttua tai on erittäin kivulias tai jos mustelmia esiintyy usein, on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen.