Emalihypoplasia (EH) on hammaskiillettä, jonka seurauksena hampaassa tai hampaissa on vähemmän kuin normaali määrä emalia. Puuttuva emali on yleensä paikallinen, mikä aiheuttaa pieniä kolhuja, uria tai kuoppia vaurioituneen hampaan ulkopinnalla. Tämä tekee hampaan pinnan erittäin karkeaksi, ja viat erottuvat usein, koska ne ovat ruskeita tai keltaisia. Äärimmäisissä tapauksissa hammaskiili puuttuu kokonaan, jolloin hammas on epämuodostunut tai epätavallisen pieni.
Joskus hypoplasia näkyy hampaassa erillisenä valkoisena pisteenä. Tätä kutsutaan usein nimellä “Turnerin hammas” tai “Turnerin hypoplasia”, ja se johtuu tyypillisesti hampaan traumasta sen mineralisaatiovaiheessa. Nämä valkoiset täplät voivat johtua myös suuresta fluorialtistuksesta emalin kehittymisen aikana, mikä tunnetaan nimellä flooosi. Muina aikoina EH näkyy sameina juovina kaikissa hampaissa. Tämä viittaa jonkinlaiseen tuntemattomaan traumaan kiillettä pitkiä aikoja.
Emalihypoplasia johtuu tyypillisesti aliravitsemuksesta, sairaudesta, infektiosta tai kuumeesta hampaiden muodostumisen aikana. Jotkut lääkkeet voivat myös vaikuttaa hampaisiin, jotka kehittyivät annoshetkellä. Ympäristötekijät voivat myös häiritä hampaiden muodostumista, kuten altistua myrkyllisille kemikaaleille hyvin nuorena. Monissa tapauksissa emalin hypoplasian tarkkaa syytä ei voida määrittää.
Useimmat emalihypoplasiat ilmenevät ennen kolmen vuoden ikää. Kaikki tämän ajan jälkeen tapahtuvat traumat eivät todennäköisesti aiheuta emalivikoja. Tämä johtuu siitä, että hammaskiili on jo kalkkeutunut ja kestää paremmin traumaattisia tekijöitä.
Onneksi emalin hypoplasiaa voidaan yleensä hoitaa palauttamalla vahingoittunut emali, noudattamalla asianmukaisia suuhygieniamenetelmiä, saamalla fluoridihoitoja ja välttämällä liiallisia sokereita sisältäviä ruokia. Jos EH on erittäin lievä, hammaslääkäri yleensä täyttää kuopat tai kolot kirkkaalla tiivisteellä. Toinen yleinen hoito tähän hammassairauteen liittyy hampaanvärisen materiaalin liittäminen hampaaseen sen kulumisen estämiseksi.
Jos emalissa on niin karkea pinta, että siihen on mahdotonta kiinnittää mitään, hammaslääkäri saattaa halutessaan asettaa pysyvän valetun tai ruostumattomasta teräksestä valmistetun kruunun hampaalle. Äärimmäisissä tapauksissa hammaslääkäri voi halutessaan poistaa hampaan ja korvata sen hammasimplantilla tai sillalla.