Englannin sarvi, tai cor anglais, kuten se yleisesti tunnetaan, on puupuhaltimien kaksoisruokoisten ryhmän oboiperheen jäsen, johon kuuluu myös säkkipilli, baritoni -oboe, fagotti, kontrabassoon, heckelphone, oboe ja oboe d’amore . Englanninsarvi on tämän ryhmän keskimmäinen soitin. Oboe on korkein ääninen jäsen, jota seuraa oboe d’amore, pieni kolmannes alempana. Englannin sarvi on viidenneksen alempi kuin oboe, jota seuraa baritoni- tai basso -oboe, jotka ovat molemmat oktaavia alemmat.
Englannin sarvi kehitettiin oboe da cacciasta, jota käytettiin aiemmin. Oboe da caccia tarkoittaa “oboen metsästystä”, ja soitinta käytettiin barokin aikana. Se on hieman pidempi kuin oboe ja eroaa huomattavasti kellosta, joka on sipulin muotoinen ja jota joskus kutsutaan d’amore-kelloksi. Englantilaista sarvea soittaa usein oboe -soitin, jonka osa on muodostettu siten, että pelaaja voi ”tuplata” englantilaisen sarven.
Italialainen säveltäjä Tomaso Giovanni Albinoni kirjoitti kolme nidettä oboekonserttoja, ja hänen sanotaan olevan ensimmäinen italialainen, joka sävelsi konsertteja oboelle. Englanninsarvea on käytetty myös erityisesti ranskalaisen säveltäjän Hector Berliozin Roman Carnival Overture- ja Symphonie fantastique -esityksissä sekä suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen The Swan of Tuonela -teoksessa. On myös tunnettuja osia tšekkiläisen säveltäjän Antonin Dvorákin Uuden maailman sinfoniaksi kutsutusta sinfoniasta nro 9 sekä italialaisen säveltäjän Gioacchino Rossinin William Tell Overture ja saksalaisen Richard Wagnerin Tristan und Isoldesta.
Englanninsarvea on käytetty myös nykyaikaisemmassa musiikissa. Tunnettu instrumentalisti Bob Cooper soitti jazzsooloja sekä oboella että englanninsarvella sekä tenorisaksofonilla. Mitch Miller, joka luultavasti muistetaan paremmin poplaulajana ja kuoronjohtajana, joka oli osuma ”The Yellow Rose of Texas” -esityksessä ja isännöi Sing Along With Mitchia, oli taitava oboe- ja englanninsarvitorvi ja soitti niitä Percy Faithin sovituksissa. Harvinainen ja mahdollisesti yllättävä yhdistelmä löytyy albumilta Frank Sinatra Conducts the Music of Alec Wilder, vuoden 1946 tallenne, jolla Sinatra johtaa muun muassa Wilderin ”Air for English Horn”.