Ennakoinnin rooli kirjallisuudessa riippuu tarinan tyypistä ja tavasta, jolla kirjallisuutta analysoidaan. Esimerkin avulla voidaan esimerkiksi luoda jännitystä tai rakentaa mysteeri. Sitä voidaan käyttää myös tarinan johdonmukaisemmaksi ja sitomiseksi yhteen, kun lukija pohtii tapahtumia. Väärää ennakointia, jota joskus kutsutaan punaiseksi silakkaksi, voidaan käyttää kirjallisuudessa salaisuuden paljastamiseksi tai järkyttää lukija viimeisellä ilmoituksella. Koska tätä kirjallista laitetta voidaan käyttää monin tavoin, esikuormituksen roolia kirjallisuudessa voidaan pitää ainutlaatuisena jokaisessa tekstissä.
Yksi piirre, joka määrittää ennakoinnin roolin kirjallisuudessa, on käsiteltävän kirjallisuuden genre. Esimerkiksi mysteeriromaaneissa lukijat odottavat ennakointia ja vääriä johtoja, kun otetaan huomioon mysteerityylin perinteet. Perinteiset kulttuuritarinat voivat myös hyödyntää ennakointia erittäin kaavallisilla tavoilla, luottamalla ennakoihin ja perinteisiin tarinamalleihin, jotta lukijat voivat kurkistaa hahmon tulevaisuuteen. Kun ennakointi on ilmeistä lukijoille mutta ei ilmeistä hahmoille, ennakoinnin rooli voi olla jonkinlaisen epämiellyttävän jännityksen ja huolen luominen. Näiden ennakoinnin eri käyttötapojen tehokkuus riippuu kirjoittajan taidoista.
On tavallista, että taitava ennakointi on täysin näkymätöntä lukijoille, jotka eivät tunne tarinaa. Ensimmäistä kertaa lukijoille esikuuntelun rooli kirjallisuudessa on usein rakentaa viimeinen paljastus, joka tekee jo luetun tarinan järkeväksi. Tämäntyyppinen ennakoiminen toimii luodakseen iloa, kun hän löytää tarinan avaimen tai mysteerin. Jotta tämä vaikutus toimisi, on yleensä välttämätöntä, että ennakointi on hyvin hienovaraista.
Joskus kirjallisuuden ennakoinnin rooli on tehdä tarinan myöhemmät tapahtumat uskottavammiksi. Näissä tapauksissa ennakointi osoittaa, että tietynlainen tapahtuma on mahdollinen maailmassa, jossa tarina tapahtuu. Tämä voi olla hienovaraista tai suoraa tapahtuman tyypin ja tyylilajin mukaan.
Ennakoinnin rooli kirjallisuudessa riippuu aina tarinasta, jota kerrotaan, sekä siitä, miten tarinaa analysoidaan. Ennakointia voidaan tarkastella lukijan, kirjoittajan ja itse tarinan logiikan näkökulmasta. Kunkin luokan osalta ennakoinnin tarkoitus voi olla erilainen. Vain tutkimalla kirjallista laitetta monesta näkökulmasta voidaan saavuttaa kattava käsitys laitteen tarkoituksesta.