Mikä on ennakoiva ylläpito?

Ylläpitokustannukset ovat yksi suurimmista laitoksen budjettiin vaikuttavista tekijöistä. Yritykset alentaa näitä kustannuksia ovat johtaneet useiden ylläpitostrategioiden kehittämiseen. Ennakoiva huolto on vikatarkastusstrategia, joka käyttää indikaattoreita valmistautumaan tuleviin ongelmiin.
Yksi ennakoivan huollon virheistä on se, että se sekoitetaan usein ennaltaehkäisevään huoltoon, joka koostuu ennalta suunnitelluista rutiinitoimenpiteistä, joita käytetään suurten ongelmien estämiseen. Ennakoivan huollon ymmärtämiseksi on parasta tehdä kontrasti sen ja ennaltaehkäisevän huollon välillä, joka on usein laajemmin tunnustettu termi.

Ennaltaehkäisevään huoltoon kuuluu säännöllinen, ennalta määrätty huolto. Esimerkiksi kone voidaan sammuttaa joka kuukausi, jotta nesteet vaihdetaan ja täytetään uudelleen. Sitten se voidaan kuuden kuukauden välein sulkea, jotta sen hihnat voidaan vaihtaa. Tämä tehdään toivossa, että nesteisiin ja hihnoihin liittyviä suuria ongelmia ei esiinny.

Ennakoiva ylläpito vaatii päinvastoin yleensä havainnointia. Huomautuksia tehdään indikaattoreista, jotka voivat merkitä suurempia ongelmia. Esimerkiksi kone voidaan tarkistaa säännöllisesti. Jos havaitaan epänormaalia nestevuotoa tai kosteuden kertymistä, ne toimivat merkkinä siitä, että jokin suurempi ongelma saattaa kasvaa.

Toinen merkittävä ero näiden kahden huoltostrategian välillä on se, että ennaltaehkäisevä huolto voi olla mahdollista, kun laite on toiminnassa. Useimmissa tapauksissa laitteet on kuitenkin sammutettava hetkeksi. Ennakoivaan kunnossapitoon liittyy lähes aina arviointeja, jotka suoritetaan laitteen normaalin toiminnan aikana. Yleensä se tekee tarkastuksesta hyödytöntä tai epätarkkaa, jos koneen viat arvioidaan sen ollessa sammutettuna tai sen kapasiteettia pienennettäessä.

Ennakoiva ylläpito ei perustu aavistuksiin ja intuitioon. Se ei perustu alan tilastoihin, kuten sellaisiin, joissa sanotaan, että laitteella on oltava tietty palvelu tietyin väliajoin. Ennakoiva ylläpito perustuu todellisiin signaaleihin, joita yksittäinen laite osoittaa.

Tähän voi sisältyä tilastojen vertaaminen viitteisiin tulevasta ongelmasta. Yleisesti on huomattava, että yksi teollisen ympäristön kalleimmista virheistä on tietojen, kuten laitteiden suorituskyvyn ja lämmönjaon, tallentaminen ja analysointi. Luvut, jotka edustavat optimaalisesti toimivaa laitetta, ovat erinomaisia ​​indikaattoreita verrattuna jyrkästi erilaisiin lukuihin. Jos laatikkoleikkuri leikkaa 30,000 20,000 laatikkoa kuukausittain vuoden ajan ja voi sitten yhtäkkiä leikata vain XNUMX XNUMX, tätä on pidettävä signaalina.