Epäsuoran olion pronominia käytetään korvaamaan substantiivi lauseessa epäsuoran objektin sijainnissa. Pronomineja käytetään lauseissa useissa eri paikoissa, ja ne korvaavat substantiivit, kuten “mies” tai “vanhemmat” sanoilla “hän” ja “he”. Lauseessa oleva epäsuora kohde on lause tai sana, joka osoittaa, kenelle tai minne suoralla esineellä suoritettava toiminto on tarkoitettu. Lauseessa, kuten ”Heitin kirjani häntä kohti”, sana ”hän” on epäsuora esinepronomini, joka osoittaa henkilön, jolle suora esine ”kirjani” heitettiin.
Epäsuoran objektin pronominin oikea käyttö on melko yksinkertaista, mutta se edellyttää, että englannin puhuja ymmärtää muutamia kieliopillisia käsitteitä. Substantiivin ja pronominin erottaminen on tärkeää, koska substantiivit eivät yleensä sisällä objektiivisia tai subjektiivisia tapauksia. Substantiivia, kuten “kirja”, voidaan käyttää joko lauseen “Tämä kirja on iso” tai kohteen “Ostin tämän kirjan” kohteena. Sitä vastoin pronomineilla on erilaisia tapauksia, joita käytetään sen mukaan, onko pronomini lauseessa esine tai kohde.
Subjektiivista pronominiä käytetään, kun pronomini korvaa substantiivin aiheena, kuten sana “hän” kirjassa “Hän osti kirjan”. Kun pronomineja käytetään kohteena, käytetään objektiivista tapausta, kuten “hän” “Minä tunnen hänet” tai sana “he” kohdassa “Koira pelotti heitä”. Näissä esimerkeissä käytetyt objektiiviset pronominit ovat suoria objekteja lauseissa; pronominit ovat esine, johon lauseen toiminta kohdistuu.
Yksinkertaisissa lauseissa ei useinkaan ole mitään esinettä, kuten “Nukuin”, tai vain suora kohde, kuten “Heitin kirjan.” Kun objektiin suoritetaan toiminto suhteessa johonkin tai johonkin muuhun, käytetään usein epäsuoraa esinettä. Lauseessa “Heitin kirjani häntä kohti” sana “minä” on lauseen aihe ja “heitti” on predikaatti, joka osoittaa lauseen toiminnan. Lauseessa oleva epäsuoran esineen pronomini “hän” on osa prepositiolausetta “häntä kohtaan”, joka on täydellinen epäsuora kohde.
Samanlainen esimerkki epäsuorasta esinepronominista löytyy lauseesta: “Koira antoi minulle pallon.” Tässä lauseessa “koira” on lauseen aihe ja “antoi” on predikaatti. “Minä” ei kuitenkaan ole suora kohde, koska lauseen toiminta suoritetaan “pallolla”. Koira antaa pallon, joten ”pallo” on suora kohde. Vaikka “minä” seuraa predikaattia, se on epäsuora objektin pronomini eikä suora objekti.