Erihinnoittelu on käytäntö, jossa veloitetaan erilaisia määriä myydäkseen samantyyppistä tuotetta eri asiakasryhmille. Se tunnetaan myös syrjivänä hinnoitteluna ja moninkertaisena hinnoitteluna. Usein erilaista hinnoittelua käytetään osana markkinointia. Esimerkiksi tuote tai palvelu voidaan mainostaa halvemmaksi opiskelijoille.
Yksi yleisimmistä syistä, miksi tietyltä ryhmältä veloitetaan alhaisempi hinta, johtuu siitä, että niillä tiedetään olevan vähemmän tai rasittavia taloudellisia resursseja. Joitakin tyypillisiä ryhmiä, jotka saavat erilaista hinnoittelua, ovat eläkeläiset, lapset, perheet, opiskelijat ja armeija. Tällaista erilaista hinnoittelua tarjoavat usein viihde- ja ravintola -alan yritykset.
On olemassa useita muita syitä, miksi tällaista hinnoittelua voidaan käyttää, mukaan lukien maksuehdot, ostetun tuotteen määrä ja se, milloin tuote on toimitettava. Pidempi maksuaika voi johtaa siihen, että tuotteella on merkittävästi korkeampi hinta kuin siitä, joka veloitetaan maksun suorittamisesta nopeammin. Usein tuote maksaa vähemmän yksikköä kohden, jos se ostetaan irtotavarana. Silloinkin hinta voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon tuotetta on tilattu. Jos asiakas tarvitsee tuotteen tai palvelun nopean toimituksen, myös tästä palvelusta voidaan veloittaa erilainen maksu.
Erihinnoittelua voidaan käyttää myös markkinointistrategiana. Yritys voi analysoida asiakkaitaan määrittääkseen, millainen henkilö todennäköisemmin ostaa tuotteensa täyteen hintaan. Tämän määrittämisen jälkeen organisaatio voi suunnitella myyntiä, myynninedistämistä ja muita vastaavia kampanjoita niin, että niitä ei käynnistetä silloin, kun tällainen asiakas todennäköisesti ostaa. Tavoitteena on myydä mahdollisimman paljon tuotetta täysillä hinnoilla ja sen jälkeen tuomioistuimelle asiakkaille, jotka pitävät yrityksen myymästä tuotteesta, mutta eivät pidä sitä välttämättömänä. Silloin yritys maksimoi voitonsa ja siirtää varastonsa hyväksyttävään tahtiin.
Neuvottelut ovat toinen hinnoittelumuoto. Tämä prosessi on erityisen yleinen autoteollisuudessa. Jälleenmyyjä yrittää myydä ajoneuvon tiettyyn hintaan, kun taas asiakas neuvottelee halvemmasta hinnasta. Lopullinen hinta riippuu keskustelun kummankin puolen määrittämisestä. Jos molemmat osapuolet eivät saavuta myönnytystä, erilaisen hinnoittelun käsite voi johtaa myynnin menetykseen.