Eris on kääpiöplaneetta, jonka kiertoradalla on 37.77 AU – 97.56 AU Auringosta. Eris järkytti kansainvälistä tiedeyhteisöä, kun sen halkaisija oli 2400 km ja massa 27% suurempi kuin Pluto, kun se paljastettiin vuonna 2005 Mount Palomarissa sijaitsevan Mike Brownin johtaman ryhmän toimesta. Eris on nimetty kreikkalaisen epäjärjestyksen jumalattaren mukaan.
Erisin löytö sai kansainvälisen tähtitieteilijäliiton määrittelemään muodollisesti sanan “planeetta”. Uuden määritelmän mukaan Eris luokiteltiin “kääpiöplaneetaksi” yhdessä Ceresin ja Pluton kanssa, jolloin aurinkokunnan planeettojen uusi kokonaismäärä on kahdeksan. Kumpikaan ruumis ei ole puhdistanut kiertorataansa ympäröivää naapurustoa, mikä on yksi tarvittavista ominaisuuksista, joita esineellä on oltava, jos sitä pidetään todellisena planeetana.
Eris on halkaisijaltaan 2,400 3,000–23 24 km – se on niin kaukana, että emme voi saada tarkkaa mittausta siitä. Siinä on yksi satelliitti, nimeltään Dysnomia. Eris on hajallaan oleva levy -esine, joka on termi erittäin suurelle, kaukaiselle ja hajaantuneelle asteroidivyöhykkeelle suuremman Kuiper -vyöhykkeen ulkopuolella, jonka jäsen Pluto on. Eris on yksi aurinkokunnan kaukaisista tunnetuista ruumiista lukuun ottamatta muutamia pitkän ajan komeetteja. Sen pintalämpötila on 250–249 kelviniä (-XNUMX–XNUMX astetta).
Vaikka tiedotusvälineet kutsuivat joskus “planeetta X: ksi”, alkuperäinen “planeetta X” viittasi maapallon kokoiseen kehoon, joka häiritsi Neptunuksen kiertorataa. Kävi ilmi, että havaittu häiriö oli itse asiassa illuusio ja mahdollisen planeetan X tieteellinen perusta haihtui. Nimi on kuitenkin sittemmin viitannut mihin tahansa Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella olevaan planeettaan, mukaan lukien Pluto.
Eris kiertää aurinkoa vain 556.7 vuoden välein. Se on korkein kaltevuus minkä tahansa planeetan tai kääpiöplaneetan ellipsistä – 44 astetta. Dysnomia kiertää Erisin 15.774 päivän välein.