Bruttokansantuote (BKT) ja bruttokansantuote (GNP) ovat makrotaloudellisia termejä, jotka viittaavat tavaroiden arvoon. Ero BKT: n ja BKTL: n välillä on se, että vaikka BKT keskittyy enemmän maan aluerajoilla tuotettujen tavaroiden arvoon, BKTL koskee maan kansalaisten tuottamien tavaroiden kokonaisarvoa sijainnista riippumatta. Toinen ero BKT: n ja BKTL: n välillä on se, että BKT ottaa huomioon kaikkien maan ihmisten tuotannon riippumatta siitä, ovatko he kyseisen maan kansalaisia, kun taas BKTL ottaa huomioon vain sen kansalaisten tuotoksen. Myös BKT on tärkein tai ensisijainen makrotaloudellinen tekijä, jota useimmat maailman hallitukset käyttävät arvioidakseen talouden tilaa.
Syy siihen, miksi BKT on ensisijainen indeksi maan talouden terveydentilan seurantaan, johtuu siitä, että siinä otetaan huomioon muut tärkeät makrotaloudelliset tekijät, kuten kansallinen tuotantomäärä ja kysynnän ja tarjonnan vaikutus näiden tavaroiden arvoon . Bruttokansantuote on ulkoisempi ja sitä voidaan käyttää tarkoituksiin, joihin kuuluu maan kansalaisten tulojen arviointi verotusta varten ja muut näkökohdat. BKT voi myös toimia indikaattorina tulevasta inflaatiosta, deflaatiosta, taantumasta tai talouskasvusta. Esimerkki BKT: n ja BKTL: n välisestä erosta on Yhdysvaltojen kansalainen tai asukas, jolla on sijoituksia Britanniassa, Ghanassa, Dubaissa ja Tokiossa. Näistä investoinneista saadut tulot sisällytetään BKTL -laskelmiin, mutta BKT -laskelmat keskittyvät enemmän Yhdysvaltojen investointeihin.
BKT ja BKTL ovat erilaisia, koska BKT seuraa maan sisällä tuotettuja tavaroita esituotannosta tuotantoon määrittääkseen sille arvon. Esimerkiksi BKT mittaa valmiiden tuotteiden kysyntää syklin aikana diskonttaamalla raaka -aineet, joita käytettiin lopputuotteen valmistuksessa. Esimerkki tästä on suklaapatukka, joka on valmis tuote. BKT arvioi vain suklaapatukan arvon, ei kaakaota, sokeria tai muita sen valmistuksessa käytettyjä ainesosia, koska tämä raaka -aine lasketaan kahdesti. Raaka -aineiden arvot arvioidaan niiden nimellisarvoon vain, jos raaka -aineita ei käytetä minkään valmistamiseen kyseisen BKT -jakson lopussa.