Global System for Mobile Communications (GSM) ja Code Division Multiple Access (CDMA) ovat kaksi kilpailevaa standardia matkapuhelinpalvelussa. Molemmilla on johdannaisia käytettäväksi 3G -puhelimien kanssa, jotka tunnetaan nimellä Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) ja CDMA2000. Suurin ero näiden kahden tekniikan välillä on se, miten ne muuttavat äänidatan radioaalloiksi ja miten operaattori muodostaa yhteyden puhelimeen. Muita eroja ovat peittoalue, tiedonsiirtonopeudet ja käytetyn laitteiston tyyppi.
Kattavuus
Joillakin alueilla ja maissa on käytettävissä vain yksi tekniikka, joten käyttäjien tulee tarkistaa kattavuuskartat ennen puhelimen ostamista. Yleisesti ottaen CDMA löytyy yleisimmin Pohjois -Amerikasta ja joistakin Aasian osista, kun taas GSM löytyy useimmista muista paikoista. Jotkut operaattorit tarjoavat kansainvälisiä tai “maailman” puhelimia, jotka voivat toimia molempien kanssa, mutta jos puhelinta käytetään pääasiassa yhdellä alueella, saattaa olla järkevää hankkia vain yksi tyyppi.
Tiedonsiirtonopeus
Molempia tekniikoita voidaan käyttää 3G -vakiopuhelinten kanssa, mutta 3G -GSM -nopeudet voivat olla nopeampia kuin 3G -CDMA -nopeudet, mikä voi olla suuri ero niille, jotka käyttävät puhelintaan sosiaaliseen verkostoitumiseen, sähköpostiin ja videon suoratoistoon. Nopein CDMA3: n kanssa käytetty 2000G-standardi on EV-DO Rev B., jonka tiedonsiirtonopeus on noin 15.67 megabittiä sekunnissa (Mbit/s). Nopein UMTS -standardi on HSPA+, jonka nopeus on jopa 28 Mbit/s.
laitteisto
GSM -puhelimet ja CDMA -puhelimet käyttävät myös erityyppisiä älykortteja, jotka tunnetaan nimellä Universal Integrated Circuit Cards (UICC). Nämä ovat pieniä irrotettavia kortteja, joita voidaan käyttää tallentamaan tietoja, kuten yhteystietoluettelo, ja aktivoimaan, vaihtamaan ja päivittämään puhelimia ilman operaattorin väliintuloa, kunhan puhelin on auki. Tämä tarkoittaa, että operaattori mahdollistaa puhelimen toimimisen, vaikka loppukäyttäjä irrottaisi ja vaihtaa kortin. Vaikka molemmat tyypit voidaan myydä lukittuna, tämä on yleisempi CDMA -puhelimissa.
UICC: t voidaan ohjelmoida toimimaan joko GSM: n tai CDMA: n ja niiden johdannaisten kanssa tai molempien kanssa. Niitä, jotka toimivat vain GSM -puhelimien kanssa, kutsutaan SIM -kortteiksi (Subscriber Identity Module) ja niitä, jotka toimivat vain CDMA -puhelimien kanssa, kutsutaan CDMA2000 Subscriber Identity Module (CSIM) -kortteiksi. On myös muutamia UICC-tyyppejä, jotka on ohjelmoitu toimimaan GSM-, UMTS-, CDMA- ja CDMA2000-laitteiden kanssa, mukaan lukien CSIM/USIM-kortit ja Removable User Identity Module (R-UIM) -kortit.
roaming
Yleisesti ottaen molemmilla verkoilla on melko keskitetty kattavuus suurissa kaupungeissa ja suurten valtateiden varrella. GSM -operaattoreilla on kuitenkin verkkovierailusopimukset muiden GSM -operaattoreiden kanssa, mikä mahdollistaa laajemman kattavuuden useilla maaseutualueilla, yleisesti ottaen, usein ilman verkkovierailumaksuja asiakkaalle. CDMA -verkot eivät välttämättä kata maaseutualueita, ja vaikka ne voivat sopia GSM -solujen kanssa verkkovierailusta useammilla maaseutualueilla, maksu asiakkaalta voi olla huomattavasti korkeampi.
Kansainvälinen verkkovierailu
Jotkut GSM- ja CDMA -operaattorit tarjoavat kansainvälistä verkkovierailua, mikä tarkoittaa, että käyttäjät voivat edelleen käyttää puhelintaan matkustettaessa ulkomaille. Kansainvälisesti toimimiseksi puhelimen on oltava nelikaistainen puhelin, mikä tarkoittaa, että se toimii taajuuksilla 850, 900, 1800 ja 1900 MHz. Lisäksi puhelimen lukitus on avattava ja käyttäjän on yritettävä käyttää maassa olevaa verkkoa, mikä on joskus vaikeampaa tehdä CDMA: n kanssa, koska harvemmissa maissa on CDMA -verkkoja. Jos puhelimen lukitus on avattu ja verkko on kuitenkin olemassa, käyttäjät voivat ostaa UICC: n, jossa on minuutit ja paikallinen numero maassa, jossa he matkustavat, jotta he eivät maksaisi kansainvälisiä hintoja.
4G
Asiat muuttuvat hieman monimutkaisemmiksi 4G -puhelimissa. Useimmat yhdysvaltalaiset matkapuhelinoperaattorit käyttävät CDMA: ta. 4G -puhelimet käyttävät yleensä LTE: tä (Long Term Evolution), nopeaa langatonta laajakaistatekniikkaa. Suurimmassa osassa maailmaa GSM on ensisijainen ja tätä palvelua käyttävät 4G -puhelimet, joissa on LTE Yhdysvaltojen ulkopuolella. Yhdysvalloissa 4G -puhelimia tarjoavat yhdysvaltalaiset matkapuhelinoperaattorit ovat kuitenkin siirtyneet LTMA -palveluun CDMA -palvelussa. Puhelimen mallinumerolla voidaan määrittää, mitä palvelua älypuhelin käyttää. Puhelinvalmistajat tai matkapuhelinoperaattori voivat selventää näitä tietoja. Vuodesta 2014 lähtien käyttäjät Yhdysvalloissa käyttävät todennäköisimmin CDMA: ta. Lukuun ottamatta Venäjän ja Japanin kaltaisia maita, jotka käyttävät edelleen CDMA: ta kuten Yhdysvallat, useimmat muut maailman maat käyttävät GSM -yhteyttä 4G: hen.