Synteesi ja antiteesi ovat dialektisen argumentin kaksi osaa, joista kolmas on alkuperäinen teesi. Ero synteesin ja antiteesin välillä on se, että antiteesi on idea, joka on vastakohta toiselle, kun taas synteesi yhdistää kaksi vastakkaista ideaa yhteen. Vastakohta syntyy todennäköisesti väitöskirjan esittämisen yhteydessä, mutta synteesin toteutumista ei taata, elleivät molemmat päähenkilöt päätä kompromissiin tai joku päättää tehdä kompromisseja heidän puolestaan.
Yksi samankaltaisuus synteesin ja antiteesin välillä on se, että kumpikaan ei voi olla olemassa ilman opinnäytetyötä. Heidän suhteensa keskeiseen väitöskirjaan määrittää niiden väliset erot. Opinnäytetyötä voidaan ehdottaa kirjeessä, artikkelissa tai puheessa, ja siinä esitetään idea ja kehitetään sitä esimerkeillä ja syillä. Tavoitteena on saada lukijat ja kuulijat hyväksymään ajatuksen.
Esimerkki opinnäytetyöstä tuli roomalaisesta teologista, pyhästä Augustinus Hipposta, joka esitti ajatuksen perisynnistä. Hän uskoi, että kaikki vauvat syntyivät syntisinä ja joutuisivat helvettiin, ellei heitä kastettaisi. Jopa kasteen jälkeen kaikki ihmiset ovat edelleen syntisiä ilman Jumalan apua. Hän uskoi, että ennalta määrääminen ja ei hyvät teot päätti, menikö joku taivaaseen vai ei.
Vastakohta on väitöskirjan vastakohta. Se esitetään samalla tavalla puheessa tai kirjallisessa muodossa ja myös yrittää saada ihmiset suostumaan siihen väitöskirjan sijasta. Pelagius, brittiläinen pappi, ehdotti vasta -ajatusta Augustinuksen ajatuksille perisynnistä. Pelagius uskoi, että vauvat syntyivät viattomina ja että ihminen voisi ansaita paikkansa taivaassa, jos hän tekisi hyviä tekoja ja eläisi hyvää elämää.
Yksi suuri ero synteesin ja antiteesin välillä on, että vaikka antiteesi on yleinen opinnäytetyön reaktiona, synteesin tuotanto ei ole. Synteesi yrittää löytää yhteisen kielen kahden väitteen välillä. Se viittaa siihen, että sekä väitöskirjan kannattaja että vastakohtaisuuden puolustaja ovat valmiita keskustelemaan asiasta ja tekemään johtopäätöksen. Tämän voi tehdä kolmas henkilö tai opinnäytetyön ja vastakohdan luojat yhdessä.
Usein näin ei ole. Augustinus ja Pelagius eivät kumpikaan, erityisesti Augustinus, olleet halukkaita tekemään kompromisseja. Sitten kirkko päätti asiasta ja päätti Augustinusin hyväksi. Tämä johti siihen, että Pelagius tuomittiin harhaoppiseksi ja jahdattiin koko elämänsä ajan. Kirkko katsoi, ettei synteesiä ja vastakohtia voi olla, vain teesi.
Kun sopimisen peruskohdat on löydetty, synteesi yrittää sitten sovittaa yhteen opinnäytetyön ja vastakohdan muut osat. Jos katolinen kirkko olisi pakottanut Augustinusin ja Pelagiuksen istumaan ja tekemään kompromisseja, he olisivat muodostaneet synteesin yhdessä. Pelagius saattoi olla samaa mieltä siitä, että ihminen on syntinen, mutta Augustinus olisi suostunut vauvoihin ja sallinut kastamattoman vauvan mennä taivaaseen eikä helvettiin.