Esteprosentti, joka tunnetaan myös nimellä pienin hyväksyttävä tuottoaste tai MARR, on termi, jota käytetään kuvaamaan pienintä tuottoa, joka voidaan tuottaa tietyllä strategialla tai projektilla ja jota projekti voi silti pitää hyväksyttävänä. Yleisenä ajatuksena on varmistaa, että kaikki toteutetut toimet ylittävät epäonnistumisen esteen ja pystyvät tekemään harppauksen kannattavaan tilaan, jonka katsotaan ansaitsevan aikaa ja muita resursseja, joita tarvitaan hankkeen täydelliseen loppuunsaattamiseen. Ellei ole hyvä mahdollisuus saavuttaa tämä este, strategia hylätään usein ja harkitaan muita toimintatapoja.
Esteprosentin käsitettä käytetään usein sekä taloudellisessa keinottelussa että liiketoiminnassa. Liiketoiminnan tavoitteena on varmistaa, että tietty investointi tuottaa hyväksyttävän määrän tuottoa tai voittoa ottaen huomioon resurssit, jotka on käytettävä projektin toteuttamiseen. Esimerkiksi yritys, joka harkitsee toisen yrityksen hankkimista, tutkii tarkasti mahdollisuuksia, että kauppa tuottaa voittoa tietyn ajan kuluessa, kompensoi tehokkaasti hankintaan liittyvät kustannukset ja vahvistaa lopulta yrityksen yleistä asemaa. Jos tuottoa pidetään liian pienenä tai kestää niin kauan, että sillä todennäköisesti on kielteinen vaikutus hankkivan yrityksen liiketoimintoihin, on hyvä mahdollisuus, että hanketta ei koskaan toteuteta.
Sijoittaja haluaa samalla tavalla hankkia osakkeita, joukkovelkakirjalainoja ja muita sijoitusmuotoja, jotka todennäköisesti tuottavat houkuttelevan tuoton. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja tutkii tarkasti sijoituksen menneisyyttä, nykyistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä ennen ostamista. Jos oletetaan, että estokorko on hyväksyttävällä alueella, sijoittaja voi edetä suhteellisen luottavaisesti vähintään ansaitakseen vähimmäistuoton ja siten olla tyytyväinen sijoitustoimintansa tulokseen.
On tärkeää huomata, että esteaste on vain vähimmäistuotto, joka katsotaan hyväksyttäväksi ponnisteluissa. Riskipreemion ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden huomioon ottaminen ei välttämättä anna kuvaa koko hankkeen potentiaalista, vain siitä, että se on riittävän kannattava täyttämään vähimmäisvaatimukset. Kun este on saavutettu aktiivisen projektin aikana, on usein mahdollista aloittaa ylimääräisen tuoton ennustaminen. Jos hanke ei todennäköisesti tuota enempää kuin este, yritys voi sitten päättää, kannattaako investoida lisäresursseja kannattavuuden lisäämiseksi, tai lopettaa hankkeen asteittain paremman lupauksen hyväksi.