Etnofarmasia on tutkimus siitä, miten eri lääkkeitä tarkastellaan ja käytetään yhteiskunnassa. Vaikka etnofarmasia keskittyy yhteiskunnassa käytettäviin perinteisiin tai kansanlääkkeisiin, siinä tarkastellaan myös nykyaikaisempaa farmaseuttista käyttöä. Etnofarmasistit tutkivat lääkkeiden alkuperää riippumatta siitä, ovatko ne peräisin luonnosta tai ihmisen tekemistä aineista, määrittääkseen, miten ryhmä on hyväksynyt ne lääketieteellisesti hyödyllisiksi. He tutkivat myös sitä, miten lääkkeitä annetaan yhteiskunnan ihmisille ja kuinka tehokkaasti lääkkeet torjuvat erilaisia sairauksia.
Etnofarmasian opiskelijoiden on opittava tutkittavan yhteiskunnan dynamiikka ymmärtääkseen paremmin, miten yhteiskunta ryhmänä suhtautuu erilaisiin lääkehoitoihin. Tämä tarkoittaa, että etnofarmasistit tutkivat ryhmän yleistä ruokavaliota ja lääketieteellisiä käytäntöjä. Uskonnollisia uskomuksia tutkivat myös etnofarmasistit, koska nämä uskomukset muokkaavat käsityksiä eri lääkkeistä sekä sitä, miten ja keneltä niitä annetaan.
Suurin osa etnofarmasiasta keskittyy yhteiskunnan käyttämiin kansanlääkkeisiin tai perinteisiin lääkkeisiin. Nämä korjaustoimenpiteet tavallisesti edeltävät nykyaikaisen lääketieteen käyttöönottoa ryhmässä, ja ne perustuvat usein voimakkaasti raaka-aineisiin tai vähän käsiteltyihin orgaanisiin materiaaleihin, kuten juuriin tai lehtiin. Jotkut etnofarmasistit katsovat, miten nykyaikaiset yhteiskunnat havaitsevat ja käyttävät korkean teknologian lääkkeitä, jotka voidaan valmistaa luonnon ja ihmisen tekemien materiaalien yhdistelmästä. Etnofarmasistit tutkivat myös sitä, miten markkinointikampanjat ympäröivät nykyaikaisten lääkkeiden jakelua tai myyntiä.
Etnofarmasisti luokittelee ja tutkii myös materiaalit, joista lääkkeitä valmistetaan. Tähän saattaa kuulua harvinaisten tai alueellisten kasvien tunnistaminen, mineraalien esiintyminen lääkeaineiden valmistuksessa käytetyissä materiaaleissa tai kaikki muut materiaalit, jotka ovat osa lopullista farmaseuttista tuotetta. Lääkkeen materiaalien luokittelu voi auttaa muita apteekkeja etsiessään materiaaleja, jotka tehokkaasti torjuvat tiettyjä sairauksia.
Kaikkia lääkkeitä ei anneta yhteiskunnan ihmisille samalla tavalla, ja etnofarmasia tutkii miten ja miksi. Joitakin lääkkeitä annetaan yhteiskunnissa vain suun kautta, osana juomaa, ruokaa tai pillereitä. Muita lääkkeitä voidaan antaa polttamalla ja hengittämällä ainetta tai levittämällä se suoraan iholle sen nauttimisen sijasta. Etnofarmasistit pyrkivät ymmärtämään, ovatko tietyt edut peräisin tietyistä antotavoista.
Sosiologista teoriaa käyttävät etnofarmasistit tutkiessaan yhteiskunnan näkemystä erilaisten lääkkeiden hyödyllisyydestä. Tähän liittyy ymmärrys siitä, miten yhteiskunnalliset arvot ja asenteet vaikuttavat tietyn lääkkeen käyttämisen sairauksien hoitoon havaittuihin hyötyihin verrattuna riskeihin tai sivuvaikutuksiin. Etnofarmasia ei ainoastaan mittaa käsityksiä, vaan siihen kuuluu myös eri lääkkeiden tehokkuuden mittaaminen. Lääkkeiden tehokkuuden mittaaminen auttaa farmaseutteja, kun he pyrkivät löytämään materiaaliyhdistelmiä, jotka voivat tehokkaasti auttaa ihmisiä, joilla on erilaisia sairauksia.