Vuodesta 2000 lähtien kaikkien Euroopan unionin maiden oli osallistuttava automaattiseen sormenjälkien tunnistusjärjestelmään, joka tunnetaan nimellä EURODAC, turvapaikanhakijoiden ja laittomasti ylittäneiden jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi. Termi EURODAC on peräisin lauseesta “European dactyloscopy”, joka tarkoittaa pohjimmiltaan sormenjälkiä. Järjestelmä edellyttää, että kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ottavat tiettyjen ihmisluokkien sormenjäljet rajanylityspaikoilla. Nämä sormenjäljet ja tietyt tunnistetiedot on lähetettävä keskitettyyn eurooppalaiseen tietokantaan. Tätä tietokantaa ylläpitää Euroopan tietosuojavaltuutettu, joka asettaa säännöt tallennuksen pituudesta ja tietoturvasta.
Yksi EURODAC-järjestelmän päätavoitteista on muuttaa maahanmuuttotietoja eri maiden välillä ja edistää nopeita ja tehokkaita maahanmuuttoon liittyviä hakuja. Euroopan unioni on suuri elin, jossa on monia jäsenmaita. Yhdessä näistä maista kerättyjen tietojen saattaminen helposti muiden viranomaisten saataville voi olla haastavaa. Ainakin maahanmuuton osalta EURODAC -järjestelmä voi vähentää tätä haastetta.
EURODAC edellyttää, että jokainen jäsenvaltio ottaa sormenjäljet kaikilta yli 14 -vuotiailta, jotka hakevat turvapaikkaa maansa rajoilta. Sormenjäljet on otettava myös yli 14 -vuotiailta, joiden todetaan ylittäneen rajan laittomasti tai joiden todetaan asuvan laittomasti maassa. Sormenjäljet on lähetettävä digitaalisesti EU: n ”keskusyksikköön”, joka sijaitsee Euroopan tietosuojavaltuutetun toimistossa. Sormenjälkien digitaalisen skannauksen ohella tietueisiin sisältyvät myös EU -maa, jossa sormenjälki on otettu, henkilön sukupuoli, turvapaikkahakemuksen tai laittoman maahanmuuttomaksun paikka ja päivämäärä, keräys- ja lähetyspäivät sekä viitenumero.
Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on noudatettava sormenjälkien lähetys- ja säilytysmääräyksiä. Muut Euroopan maat voivat kuitenkin halutessaan osallistua vapaaehtoisesti. Tämä luo keskitetyn tietokannan, jota voidaan käyttää koko Euroopan mantereella.
Euroopan tietosuojavaltuutettu säilyttää kaikki tietueet keskusyksikössä korkeintaan kymmenen vuoden ajan ja tekee tietueista haettavissa kaikille EU: n maahanmuuttoagentille. Kun sormenjälki tulee keskusyksikköön, joka vastaa jo olemassa olevaa sormenjälkeä, hälytys lähetetään välittömästi maahanmuuttoviranomaisille. Ajatuksena on tunnistaa nopeasti henkilöt, jotka ovat aiemmin hakeneet turvapaikkaa muissa EU -maissa tai jotka on aiemmin havaittu laittomasti ylittävän muita EU: n rajoja. Tällä tavoin sormenjälkien ottamisesta on tullut yksi EU: n tärkeimmistä oikeuslääketieteellisistä tekniikoista maahanmuuton virtaviivaistamiseksi. Tietueet tuhotaan kaksi vuotta sen jälkeen, kun henkilö on saanut EU -kansalaisuuden tai oleskeluluvan; muutoin ne tuhoutuvat 10 vuoden kuluttua.
EURODAC -järjestelmä on herättänyt kiistaa erityisesti yksityisyyden puolustajien keskuudessa. Yksityisyyden puolustajat väittävät, että maahanmuuttajien sormenjälkien tallentaminen ja merkitseminen loukkaa maahanmuuttajien yksityisyyttä ja voi johtaa epäoikeudenmukaiseen ja tarpeettoman ankaraan kohteluun rajanylityspaikoilla. Euroopan tietosuojavaltuutettu on puolestaan luvannut äärimmäistä huolellisuutta kaikkien tietojen keräämisessä ja suojaamisessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu on myös perustanut järjestelmän, jonka avulla yksilöt voivat hakea saadakseen tietoja heistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu on tilivelvollinen Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle.