Hallintoapu on valta, jonka hallituksen toimitusjohtajan on annettava anteeksi, lieventää rangaistusta tai lieventää tuomitun rikollisen rangaistusta. Sana armahdus tarkoittaa olla armollinen, lempeä, lempeä, anteeksiantava ja myötätuntoinen. Siksi, kun toimeenpaneva armahdus myönnetään, se tehdään usein armon ja suvaitsemattomuuden eleenä tuomittua rikollista kohtaan.
Valta antaa armahdus yleensä myönnetään tai annetaan sen hallituksen pääjohtajalle, jolla on toimivalta tuomittuun rikolliseen. Esimerkiksi rikolliselle, joka on tuomittu kansallisesta rikoksesta kansallisessa tuomioistuimessa, myönnetään yleensä armahdus valtionpäämieheltä tai kansallisen hallituksen päämieheltä, kuten presidentiltä, pääministeriltä tai hallitsijalta. Samoin henkilö, joka on tuomittu rikoksesta paikallisella tasolla, voi tyypillisesti antaa vain armahduksen paikallishallinnon toimitusjohtajalta, kuten kuvernööriltä.
Armahdusta pidetään yleensä johtavan armahduksen korkeimpana tasona. Useimmissa tapauksissa armahdus on rikoksen täydellinen anteeksiantaminen ja mahdolliset rangaistukset tai rangaistukset, jotka johtuvat rikoksesta tuomitsemisesta. Pohjimmiltaan armahdus poistaa tuomion yksilön rekisteristä ja oikeudellisesti on kuin tuomio ei olisi koskaan tapahtunut. Vaikka armahdus voi tapahtua milloin tahansa, se annetaan yleensä vasta sen jälkeen, kun henkilö on suorittanut vankilatuomion ja täyttänyt tietyt vaatimukset tuomion päätyttyä.
Rangaistusten lieventämistä ja rangaistuksen alentamista pidetään johtavan armahduksen alempana tasona, koska toisin kuin armahdus, niihin ei yleensä liity tuomion poistamista henkilön rekisteristä. Lyhennys tai rangaistuksen lieventäminen on suuremman rangaistuksen tai rangaistuksen korvaaminen pienemmällä. Esimerkiksi henkilö, joka on tuomittu kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseen, voi muuttaa tuomion vuodeksi vankeuteen. Toisessa esimerkissä kuolemantuomion saanut rangaistus voidaan alentaa elinkautiseen vankeuteen.
Johtava armahdus voidaan myöntää useista syistä. Monissa tapauksissa tuomitun yksilön syyllisyys on epävarmaa ja toimitusjohtaja voi käyttää armahdusvaltaa ”korjaamaan väärin”. Muissa olosuhteissa toimitusjohtaja voi pitää yksilölle määrättyä rangaistusta liian ankarana tai liiallisena rikokselle. Poliittisilla, ammatillisilla ja henkilökohtaisilla motiiveilla voi myös olla merkitystä määritettäessä, kenelle myönnetään toimeenpaneva armahdus.