Islamissa fatwa on laillinen asetus, jonka tekee joku, jolla on laaja tietämys islamilaisesta laista. Länsimaalaiset ovat tulleet hämmentyneiksi fatwan tarkasta merkityksestä, koska ääriliikkeiden aktivistit ja järjestöt ovat politisoineet fataawa (monikko fatwa). Fataawa voi itse asiassa hallita kaikkea siitä, onko naisille sopivaa käyttää meikkiä vai ei, parhaaseen tapaan ratkaista maankiista, eikä niitä pidetä oikeudellisesti sitovina, mikä on erittäin tärkeää.
Islamilainen oikeuskäytäntö on erittäin monimutkainen, aivan kuten muut uskonnollisiin arvoihin perustuvat oikeuskäytännöt. Koraania pidetään yhtenä oikeuskäytännön auktoriteettina sharian eli islamilaisen lain ja hadithin, profeetan sanojen ja tekojen muistiinpanojen ohella. Historiallisesti islamilainen oikeuskäytäntö on sisällyttänyt myös islamyhteisön ijman eli konsensuksen sekä qyyat, vastaavat päättelyt, joita islamilaiset tutkijat käyttävät. Lisäksi määräaikaisia rasvoja voidaan antaa muuttuvaan maailmaan.
Perinteisesti fatwan voi antaa vain joku, joka on erittäin perehtynyt islamilaiseen lakiin, ja ideaalisesti fatwa tulee vilpittömyyden ja aidon huolenpidon paikasta. Jotta fatwaa voidaan pitää pätevänä fatwana monilla alueilla, sen ei myöskään saa olla luonteeltaan henkilökohtainen tai poliittinen, ja sen pitäisi olla sopivaa nykymaailmaan. Monet muslimimaat ovat nimenneet uskonnollisen auktoriteetin antavan mufitin antamaan fataawa.
Kun fatwa annetaan, sen on annettava varmuuskopio ja tuki. Ei riitä, että sanotaan, että jotain pitäisi tehdä tietyllä tavalla; liikkeeseenlaskijan pitäisi pystyä löytämään ennakkotapaus islamilaisen oikeuskäytännön suuresta joukosta, ja fatwaa tuetaan usein lainauksilla muista lähteistä, jotta ihmiset ymmärtäisivät fatwan perustelut. On myös mahdollista nähdä ristiriitaisia fataawoja eri uskonnollisilta viranomaisilta, ja joissakin tapauksissa nämä viranomaiset voivat kokoontua keskustelemaan asiasta ja vapauttamaan uuden fatwan, joka heijastaa keskustelun tulosta.
Fataawa ei ole oikeudellisesti sitova. Muslimit, jotka pyytävät fatwaa huolestuttavasta asiasta, voivat pyytää toista mielipidettä tai jopa jättää sen huomiotta, varsinkin jos he kokevat sen olevan ristiriidassa muslimilain ja elämän hengen kanssa. Fataawa luottaa yleensä tutkijoiden tukeen saadakseen suosittua asemaa, ja jos fatwaa käytetään myös islamilaisessa tuomioistuimessa, se voi saada lisäpainoa muslimiyhteisön kanssa.
Ajatollah Khomeini antoi vuonna 1989 yhden surullisen kuuluisan fatwan, joka määräsi kirjailija Salmon Rushdien kuoleman, ja joillekin länsimaalaisille on syntynyt virheellinen käsitys, että kaikki fataawanit ovat teloitusmääräyksiä. Näin ei itse asiassa ole; yksi vastaesimerkki Al-Azharin yliopiston tutkijoilta suosittelee uskontojen välistä tutkimusta juutalaisten, kristittyjen ja muslimien välillä, mikä kuvaa fataawan uskomatonta monimuotoisuutta.