Tekokorkki on synteettinen materiaali, jonka tarkoitus on jäljitellä luonnollisen korkin ominaisuuksia, ja sitä käytetään tyypillisesti vaihtoehtoisena tiivisteaineena viini- ja alkoholipulloille. Tekokorkin keksimisen jälkeen viinin ystävät ovat raivostuneet jatkuvassa taistelussa siitä, ovatko perinteiset vai synteettiset korkit viinille parempia ja ympäristölle turvallisempia. Tekokorkki on tyypillisesti valmistettu muovista tai muovin ja muiden synteettisten materiaalien yhdistelmästä.
Asiantuntijat esittävät useita syitä, jotka edistävät tekokorkin laajaa kehitystä 1990 -luvulla. Ensinnäkin viinintuotannon lisääntyminen 20 -luvulla johti luonnollista korkkia tuottavien puiden ympäristörasitukseen. Toiseksi luonnollisella korkilla on se haitta, että se on altis bakteerimädälle, joka voi pilata viinin antamalla tunkkaisen maun. Kolmanneksi luonnollinen korkki tuli yhä kalliimmaksi, osittain sadon ympäristökuormituksen vuoksi. Nämä asiat yhdessä johtavat merkittävään kysyntään synteettisestä korkkivaihtoehdosta.
Alkuperäiset keinotekoiset korkkituotteet ratkaisivat joitain, mutta eivät kaikkia luonnollisen korkin ongelmia. Ensinnäkin niiden menestys johtui siitä, että ne eliminoivat mädäntymismahdollisuuden ja suojaavat siten viiniä. Lisäksi ne olivat huomattavasti halvempia valmistaa kuin luonnolliset korkit, mikä lisäsi viininvalmistajien säästöjä. Monet varhaisista korkkivaihtoehdoista antoivat suurta kritiikkiä viinimaailmassa, lähinnä siksi, että niitä oli erittäin vaikea purkaa pullosta ja lähes mahdotonta käyttää uudelleen avoimen pullon suojaamiseksi. Monet olivat myös huolissaan siitä, että biologisesti hajoamattoman muovin käyttö luonnollisen korkin sijasta aiheutti suuremman ympäristöongelman kuin se ratkaisi.
Viinin ystävät ovat usein eri mieltä siitä, voiko faux -korkki vahingoittaa viinin makua ja luonnetta. Jotkut viittaavat siihen, että se voi nopeuttaa hapettumista, mikä estää viinin ikääntymispotentiaalin ja voi johtaa sen pilaantumiseen lyhyessä ajassa. Toiset uskovat, että korkkiprosessissa käytetyt kemikaalit voivat lisätä havaittavaa kemiallista jälkimakua viiniin lyhyen pullossa olon jälkeen. Yleensä viininvalmistajat pidättäytyvät käyttämästä korkkia viinissä, joka on tarkoitettu kypsytettäväksi monta vuotta.
Teknologinen kehitys on 21. vuosisadalla johtanut synteettisten korkkien luomiseen, jotka mahdollistavat vähemmän hapettumista ja jotka on helpompi saada pois pullosta. Ne ovat edelleen huomattavasti halvempia kuin luonnolliset korkkituotteet, ja monet valmistetaan nyt kierrätettävästä synteettisestä materiaalista. Siitä huolimatta monet viiniperinteistöt välttävät edelleen tekokorkia, joiden mielestä moderni tekniikka ei korvaa alkuperäistä.