Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja on Yhdysvaltain keskuspankin, Yhdysvaltain keskuspankin johtaja. Virallinen titteli on Federal Reserve Systemin hallintoneuvoston puheenjohtaja, mutta Federal Reserve puheenjohtajaa, Fedin puheenjohtajaa ja Fed Chiefia käytetään kaikki lyhenteinä. Yhdysvaltain presidentti nimittää Fedin puheenjohtajan, ja senaatti vahvistaa sen. Tämän tehtävän kesto on neljä vuotta, mutta käytännössä useimmat puheenjohtajat kestävät monta toimikautta, enintään 14 vuotta, ja mahdolliset ylimääräiset vuodet, jos he täyttävät toisen toimikauden.
Ajatus keskuspankista juontaa juurensa kansakunnan alkuaikoihin, ja Yhdysvaltain ensimmäinen pankki perustettiin vuonna 1791 Alexander Hamiltonin ehdotuksen jälkeen. Vuonna 1816 perustettiin Yhdysvaltain toinen pankki, joka korvasi tuolloin lakkautetun First Bankin. Monet ihmiset vastustivat näinä alkuaikoina keskuspankin ajatusta, ja kun presidentti Andrew Jackson oli uudelleenvalittava, hän lupasi olla uusimatta pankin peruskirjaa, lupauksen, jonka hän piti vuonna 1836. Vuoteen 1862 ei ollut keskuspankkia Yhdysvaltoihin, ja vuoteen 1913 asti oli vain ajoittaisia keskuspankkeja.
20 -luvun alussa oli useita pankkikriisejä, jotka huipentuivat paniikkiin vuonna 1907. Tämä paniikki johti suurelta osin keskuspankin perustamiseen vuonna 1913 osana keskuspankkilakia. Federal Reserve Boardilla oli hallitus, ja tällä hallituksella oli puheenjohtaja. Hänen roolinsa oli tuolloin hieman erilainen, koska hallituksella oli huomattavasti vähemmän valtaa kuin nykyisellä Federal Reserve -kannalla ja jopa vähemmän kuin kahdellatoista alueellisella keskuspankilla.
Jokaisen näiden keskuspankkien johtajaa kutsuttiin kuvernööriksi, ja heillä oli huomattava valta kansalliseen pankkijärjestelmään. Vuoden 1935 pankkilain myötä heidän nimensä muutettiin presidentiksi ja heidän valtaansa vähennettiin suuresti. Samaan aikaan keskuspankin johtokunnan jäseniä nimitettiin uudelleen pääjohtajiksi, ja nykyinen keskuspankin puheenjohtaja luotiin heidän johtajakseen. Marriner S.Eccles oli ensimmäinen keskuspankin puheenjohtaja ja toimi tehtävässä vuoteen 1948, jolloin hänen 14 vuoden toimikautensa saavutettiin.
Vuosien 1934 ja 2009 välillä on ollut vain kahdeksan Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtajaa, ja heillä jokaisella on ollut huomattavaa valtaa ja ne ovat muokanneet suuresti Yhdysvaltojen talousympäristöä. Monien ihmisten tunnetuin keskuspankin puheenjohtaja on Alan Greenspan, joka toimi tässä tehtävässä vuosina 1987-2006 neljän presidentin alaisuudessa. Hän on saanut sekä suurta kiitosta, erityisesti siitä, että hän on käsitellyt vuoden 1987 Black Monday -onnettomuutta että 1990-luvun teknologiapohjaista nousukautta, ja kritiikkiä, erityisesti siitä, mitä jotkut pitävät Fedin puheenjohtajan rajojen ylittämisestä.
Viime kädessä keskuspankin puheenjohtajan tehtävänä on estää paniikkipanikoiden syntyminen ja pitää talous terveenä. Yhdysvaltain keskuspankki pystyy säilyttämään joustavan valuutan laajentamalla rahan tarjontaa, toimimaan viimeisenä lainanantajana, jos luottomarkkinat jäätyvät, toimimaan keskuspankkina muille pankeille ja hallitukselle sekä käsittelemään liittovaltion varoja lainaamiseen pankkien välillä. Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja auttaa myös valvomaan kahdentoista keskuspankin keskuspankkia, ja hänen tehtävänään on laatia edustajainhuoneen puhemiehelle raportti, jossa esitetään pankin taloussuunnitelma.