Feministinen sosiologia syntyi osana toisen aallon feminismiä 1960- ja 1970-luvuilla. Sen tavoitteisiin kuuluu paljastaa epäoikeudenmukaisuudet miesvaltaisessa sosiologisessa työssä ja tutkia havaittujen sukupuolierojen perimmäisiä syitä. Metodologisesti feministinen sosiologinen tutkimus on yleensä laadullisempaa kuin määrällistä.
Yksi valtavirran sosiologian – tai “malestream” -sosiologian, jota feministit joskus kutsuvat – taustalla on, että ihmisten arvot ja toimet määräytyvät suurelta osin heidän roolinsa mukaan sosiaalisissa rakenteissa. Feministiset sosiologit ovat laajentaneet tätä väittääkseen, että sosiologian ala itse on suurelta osin miesvaltaisten sosiaalisten rakenteiden tuote. He väittävät, että sosiologit ovat pyrkineet tutkimaan vain miehiä ja yrittäneet sitten epäoikeudenmukaisesti yleistää havaintojaan koko ihmiskunnasta.
Feministinen sosiologia yrittää korjata naisten asioiden valvontaa muissa sosiologisissa tutkimuksissa. Yksi sen tärkeimmistä tutkimusaloista on se, miten yhteiskunta muokkaa sukupuolten välisiä eroja. Tutkijat voivat olla eri mieltä siitä, uskovatko he, että nämä erot ovat luontaisesti epäoikeudenmukaisen järjestelmän tulosta, mutta se, että ne ovat olemassa, on kiistaton.
Esimerkiksi on hyvin todistettu, että miehet tuomitaan todennäköisemmin väkivaltarikoksista kuin naiset. Naiset menevät tilastollisesti todennäköisemmin humanistisiin tieteisiin kuin tieteellisiin opintoihin. Feministinen sosiologia yrittää selvittää, mitkä sosiologiset rakenteet aiheuttavat nämä erot miesten ja naisten välillä.
Valtavirta- tai malestream -sosiologialla on taipumus käyttää kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, joka pyrkii olemaan objektiivinen. Monet feministiset sosiologit väittävät kuitenkin, että yrittäminen objektiifioida inhimillinen kokemus itse asiassa kieltää ja mitätöi tämän kokemuksen, mikä johtaa patriarkaaliseen ja etnosentriseen tietämykseen. Tästä syystä feministinen sosiologia pyrkii käyttämään laadullisempia ja kuvaavampia kuin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Feministiset tutkijat voivat pyrkiä kehittämään tasa -arvoisen, molempia osapuolia hyödyttävän suhteen tutkimuksensa aiheiden kanssa. Heidän artikkeleissaan on usein pitkiä henkilökohtaisia pohdintoja työnsä luonteesta tosiasioiden toteamisen lisäksi.
Feministinen sosiologia yrittää joiltakin osin määritellä sosiologian tavoitteet uudelleen. Monet sosiologit pitävät kurinalaisuuttaan tieteenä, jonka tehtävänä on tutkia ja kuvata sosiologisia todellisuuksia. Feministiset sosiologit puolestaan näkevät usein työnsä paitsi kuvauksena myös parannuksena. He voivat pyrkiä löytämään sosiologisten syiden epäoikeudenmukaisuuden heikentämiseksi.