Finanssipolitiikan ja kokonaiskysynnän välinen yhteys on se, että finanssipolitiikka on makrotaloudellinen tekijä, jota hallitukset käyttävät vaikuttaakseen talouden kulutusasteeseen. Tämä voi johtua tunnistetusta tarpeesta lisätä kulutusta tai halusta hidastaa kulutusta ylikuumentuneiden markkinoiden jäähdyttämiseksi. Esimerkkejä finanssipolitiikan ja kokonaiskysynnän kytkeytymisestä voidaan nähdä verotuksen, julkisten menojen ja muiden hallituksen politiikkojen, kuten vienti- ja tuontitullien, käytön avulla kuluttajien kulutukseen.
Esimerkki finanssipolitiikan ja kokonaiskysynnän välisestä suhteesta on tilanne, jossa hallitus korottaa tai alentaa yhtiöveroa tarkoituksena kannustaa investointeja ja menoja talouteen. Hallitus voi esimerkiksi tarjota verohelpotuksia tietyille toimialoille keinona kannustaa lisäämään toimintaa ja investointeja näillä aloilla. Verohelpotukset voivat sisältää tekijöitä, kuten veron alennus, mikä myös kannustaa lisäämään ulkomaisia investointeja maahan alueen suotuisan verojärjestelmän seurauksena. Tämäntyyppinen veronkäsittely on tärkeää, koska se voi toimia perustana useille investoinneille, tarjonnan kasvulle ja tuotteiden kokonaiskysynnän kasvulle.
Kun maa vie tavaroita, se johtaa kyseisestä maasta peräisin olevien tavaroiden kokonaiskysynnän kasvuun. Tämäntyyppinen kysyntä virtaa maan ulkopuolelta, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi verotus ja vientisäännökset. Jos käytössä on kiintiö, jolla asetetaan yläraja tietyille tavaroille, jotka voidaan viedä tiettynä ajanjaksona, tällä on kielteinen vaikutus viennin määrään ja kokonaiskysyntään. Hallitus voi kannustaa tavaroiden vientiä maasta alentamalla tulleja ja muita kauppatulleja ja -veroja, mikä piristää taloutta lisäämällä kyseisestä maasta peräisin olevien tavaroiden kysyntää. Toinen tapa, jolla hallitus voi yrittää rajoittaa tiettyjen tavaroiden kysyntää, voisi olla tavaroiden tuonnin tai viennin kieltäminen määräajaksi.
Finanssipolitiikka ja kokonaiskysyntä liittyvät hallituksen päätökseen lisätä tai vähentää menojaan. Päätös työttömyysetuuksien ja muiden sosiaalietuuksien maksamisen rajoittamisesta vaikuttaa myös kokonaiskysyntään. Valtion tuloverojen korotukset tai laskut vaikuttavat kokonaiskysyntään. Esimerkiksi päätös tuloverojen korottamisesta vähentää käytettävissä olevaa käytettävissä olevaa tuloa ja siten kysyntää.