Freehold, joka tunnetaan myös nimellä life estate tai palkkio, on kiinteistö, jossa oikeus käyttää ja käyttää omaisuutta on myönnetty määrittelemättömäksi ajaksi. Joissakin tapauksissa sopimuksen ehdot mahdollistavat sen, että henkilö voi käyttää omaisuutta täysimääräisesti elinaikanaan, kunhan vapautussopimuksen määräyksiä noudatetaan. Vaikka tiettyä freeholdia koskevat ehdot voivat vaihdella, on olemassa muutamia tämän tyyppiselle järjestelylle tyypillisiä ominaisuuksia. Yksinkertaisen palkkion on oltava joko kiinteistö tai jonkinlainen korko, joka liittyy jollakin tavalla suoraan kiinteistöön, ja sopimuksessa on määriteltävä oikeus hallita maata tapahtumien eikä tietyn keston perusteella.
Freehold -järjestelyllä hyväntekijä voi myöntää rakkaansa täyteen käyttöön ja hallussaan maan, ja sopimus sallii kyseisen rakkaansa hallita omaisuutta niin kauan kuin tietyt olosuhteet vallitsevat. Esimerkiksi edunsaajalle voidaan antaa oikeus käyttää omaisuutta niin kauan kuin hän päättää pysyä paikallisena asukkaana. Jos edunsaaja päättää muuttaa toiseen maahan, käyttöoikeus katsotaan luovutuksi ja omaisuus annetaan toiselle henkilölle.
Joissakin maissa freehold tunnetaan myös rehellisenä vuokra -asuntona. Tätä termiä otettiin käyttöön vuosisatojen ajan, ja sitä käytettiin toisinaan alueilla, joilla feodaalilaki sallii omaisuuden asianmukaisen siirtämisen isältä pojalle. Säännökset voivat vaatia poikaa pidättäytymään naimisista tietyn nuoren naisen kanssa tai naimisiin sellaisen naisen kanssa, joka liittyy perheeseen, jota pidetään epätoivottavana. Niin kauan kuin poika valitsi puolison mistä tahansa muusta perheestä, pääsy vapaaseen tilaan ei ollut vaarassa.
Freehold -käsite eroaa muista mekanismeista, joita käytetään tiettyjen kiinteistöjen käyttöoikeuden siirtämiseen. Toisin kuin nämä muut menetelmät, freehold ei aseta aikarajaa käytölle. Tämä on toisin kuin maa -avustukset, joissa yksityishenkilöt saavat pitää kiinteistön tietyn ajan, kuten 50 vuoden ajan. Pelastusalueella on yleisempää, että henkilö saa käyttöoikeuden kuolemaan asti. Jotkut yksinkertaiset maksulliset järjestelyt mahdollistavat sen, että omaisuus pysyy alkuperäisen edunsaajan jälkeläisten hallussa, kunhan he puolestaan noudattavat alkuperäisen sopimuksen määräyksiä.