Rahtivälittäjälaina on eräänlainen takauslaina, jota käyttävät välittäjät, jotka toimivat tavaraa kuljettavan henkilön tai yrityksen ja fyysisesti kuljettavan yrityksen välillä. Lainan perusta on se, että joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija takaa, että rahdinvälittäjä suorittaa velvollisuutensa sekä rahdin omistajalle että varustamolle. Liikkeeseenlaskija perii maksun, yleensä 0.5–2% taatusta summasta. Rahtivälittäjällä on oltava tällainen joukkovelkakirjalaina toimiakseen laillisesti Yhdysvalloissa.
Takuusitoumusta käytetään, kun jonkun on annettava ylimääräinen varmuus mahdollisen velan maksamisesta. Lainan liikkeeseenlaskija takaa rahan maksamisen, jos päämies, henkilö, jonka on määrä maksaa rahat, ei maksa sitä. Jos näin tapahtuu, joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija, joka tunnetaan nimellä takaaja, seuraa sitten päämiestä perimään rahat takaisin. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa vakuutusmuodolta, siinä on tärkeä ero. Vakuusvelkakirjalla takaajalla on samat oikeudet jahtaa velkaa kuin jos he olisivat lainanantaja tai velkoja; vakuutuksenantajalla on rajoitetummat oikeudet saada rahansa takaisin.
Rahtivälityslainojen tapauksessa päämies ei ole toimituspalveluista maksava asiakas. Sen sijaan päämies on rahdinvälittäjä. He maksavat joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijalle, mutta voivat tietysti rakentaa joukkovelkakirjan hinnan rahdin omistajalta, varustamolta tai molemmilta perimiinsä maksuihin.
Rahtivälityslaina oli aiemmin nimeltään Interstate Commerce Commission -laina tai yksinkertainen ICC -joukkovelkakirjalaina. Nykyään sitä kutsutaan myös nimellä BMC 84. Toinen nimi sille on kiinteistönvälityslaina. Tämä johtuu siitä, että ”kiinteistönvälittäjä” on laillinen termi, jota Federal Motor Carrier Safety Administration käyttää rahtivälittäjiin.
Viime vuosien korkeiden korvausvaatimusten vuoksi rahtivälittäjälainojen saamisen kriteerit ovat tiukentuneet. Joillakin välittäjillä ei ole riittävän vahvaa luottotietoa voidakseen saada tavanomaisen rahtivälittäjälainan. Yksi vaihtoehto on valita korkean riskin takauslaina, jonka korot ovat korkeammat. Toinen vaihtoehto on BMC-85 tai välittäjärahasto. Tässä rahtivälittäjien maksamat rahat menevät keskusrahastoon, jota käytetään maksamaan, jos välittäjä ei täytä velvollisuuksiaan.