Mikä on G8?

The Group of Eight (G8) on taloudellinen ja poliittinen järjestö, jonka tarkoituksena on saada aikaan keskustelua ja saada aikaan muutos maailman voimakkaimpien valtioiden keskuudessa. Siihen kuuluvat Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Venäjä, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Vaikka näiden maiden johtajat pitävät joka tapauksessa yhteyttä vaihtelevassa määrin, he kokoontuvat kerran vuodessa G8 -huippukokoukseksi keskustelemaan maailman talouden ja politiikan tilasta.

Ryhmällä on nimellinen puheenjohtajuus, ja tämän virkan haltija on erilainen joka vuosi, ja virka vaihtuu koko jäsenyyden ajan, joten yhden maan johtaja on myös vuoden G8 -presidentti. Organisaatiolla ei ole pääkonttoria, budjettia tai vakituista henkilöstöä. Puheenjohtajamaa on kyseisen vuoden huippukokouksen isäntämaa ja se on vastuussa kaikkien siihen liittyvien kustannusten maksamisesta. Viime vuosina turvallisuus on vaatinut kalliita hintalappuja.

Huippukokous pidetään yleensä kalenterivuoden puolivälissä, ja se koostuu kolmen päivän toisinaan intensiivisistä, erittäin korkean tason keskusteluista kaikkien kahdeksan johtajan välillä. Alemman tason virkamiesten välisiä kokouksia järjestetään eri aikoina korkean tason huippukokoukseen saakka. G8 -huippukokousten keskustelunaiheita ovat historiallisesti olleet kiistanalaiset asiat, kuten ilmaston lämpeneminen, kolmannen maailman velka, Lähi -idän rauha, talouspolitiikka ja keskustelu sekä terrorismi. Huippukokouksiin liittyy yleensä protestit yhden tai useamman maan politiikkaa vastaan. Joskus nämä mielenosoitukset kattavat enemmän kuin huippukokoukset itse.

Talouspolitiikka ja keskustelu ovat G8 -ryhmän perusta. 1970-luvun puolivälin öljykriisi järkytti maailman suurimpien maiden taloutta, ja Ranskan silloisen presidentin Valery Giscard D’Estaingin kehotuksesta kaikkien G8-maiden nykyisten johtajien, paitsi Kanadan ja Venäjän, johtajat tapasivat keskustelemaan siitä, miten vastaamaan öljykriisiin. Tämä tapahtui vuonna 1975, ja ryhmän alkuperäinen nimi oli Library Group. Se vaihdettiin pian G6: ksi.

Kanada liittyi ryhmään seuraavana vuonna ja teki siitä G7 -ryhmän. Venäjä liittyi vuonna 1991, kun kommunismi tuhoutui maassa. Kommunismin kaatuminen Saksassa merkitsi myös sitä, että kyseisen maan virallinen valtuuskunta oli kaikenkattava, ei vain Länsi-Saksaa edustava, kuten oli kirjastoryhmän ensimmäisen kokouksen yhteydessä.