Linnunradan galaksimme uskotaan olevan yksi alkuperäisistä galakseista, jotka muodostuivat maailmankaikkeuden kynnyksellä yli 13.5 miljardia vuotta sitten. Itse maailmankaikkeus alkoi 13.7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksellä. Noin 200 miljoonan vuoden ajan maailmankaikkeus oli pimeä, koska aine ei ollut vielä tiivistynyt tähtiin. Tänä aikana aine tiivistyi hitaasti tasoittuviin taskuihin.
Joillakin alueilla ydinfuusion aloittamiseen tarvittava tiheys ja lämpötila saavutettiin, ja ensimmäiset tähdet syntyivät. Näiden alkuperäisten “populaatio III” -tähtien uskotaan olevan lyhytaikaisia ja erittäin massiivisia-satoja kertoja aurinkomme massaa. Koska ne olivat niin massiivisia, ne olivat myös erittäin epävakaita ja tuottivat supernovoja vain kymmenien miljoonien vuosien aikana jättäen jälkeensä mustia aukkoja. Jäännöksistä muodostettiin populaatio II -tähtiä, joilla oli tyypillisempi massa.
Tutkijat ovat arvioineet Linnunradan galaksin ikäksi 13.6 miljardia vuotta sitten, anna tai ota 800 miljoonaa vuotta. Tarvitaan lisätutkimuksia tämän määrän kaventamiseksi edelleen.
Linnunrata on historiansa alussa saattanut käydä läpi aktiivisen galaksivaiheen, jossa sen tiivistyneestä ytimestä muodostui keskeinen supermassiivinen musta aukko, ja galaktisesta roskalevystä putoava kaasu vapautti suuria määriä energiaa. Sitä on vaikea sanoa, koska galaksin keskellä oleva supermassiivinen musta aukko on jo nielannut todisteet. Tähtitieteilijät uskovat, että radiolähde Jousimies A* on Linnunradan supermassiivinen musta aukko. Jousimies A* on kompakti esine, joka sisältää 2.6 ± 0.2 miljoonaa aurinkomassaa ja jonka tilavuus on enintään 17 valotuntia (120 AU).
Linnunradan galaksin ikääntyessä lukuisat tähdet ovat kokeneet supernovoja, jotka ovat vähentäneet galaksin valoaineiden määrää ja lisäävät metallien määrää. Tämä on synnyttänyt metallirikkaita Population I -tähtiä, kuten aurinkoamme. Monet galaksin tähdistä ovat tiivistyneet nopeasti pyörivään galaktiseen levyyn, joka on 100 kertaa pidempi kuin se on paksu. Tätä levyä ympäröi vanhojen tähtien halo, jota kutsutaan galaktiseksi haloksi.
Noin kolmen miljardin vuoden kuluttua Linnunradan galaksin odotetaan törmäävän samankokoiseen naapuriinsa, Andromedan galaksiin. Kun näin tapahtuu, se ei ole erityisen havaittavissa, koska tähtien törmäysnopeus on edelleen käytännössä nolla, mutta keskimääräinen tähtitiheys kasvaa kertoimella 2.